Antti Kasvio
Antti Alexander Kasvio (s. 20. joulukuuta 1973 Espoo[1]) on entinen suomalainen kilpauimari, maailmanmestari ja olympiamitalisti.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten uinti | |||
Olympialaiset | |||
Pronssia | Barcelona 1992 | 200 m vapaauinti | |
MM-kilpailut (pitkä rata) | |||
Kultaa | Rooma 1994 | 200 m vapaauinti | |
Hopeaa | Rooma 1994 | 400 m vapaauinti | |
MM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
Kultaa | Palma de Mallorca 1993 | 200 m vapaauinti | |
Hopeaa | Palma de Mallorca 1993 | 400 m vapaauinti | |
EM-kilpailut (pitkä rata) | |||
Kultaa | Sheffield 1993 | 200 m vapaauinti | |
Kultaa | Sheffield 1993 | 400 m vapaauinti | |
Pronssia | Wien 1995 | 200 m vapaauinti |
Kasvio sijoittui 1994 Vuoden urheilija -äänestyksessä toiseksi Jani Sievisen jälkeen.[2] Hän edusti Laaksolahden Viriä.
Ura
muokkaaVuonna 1990 Kasvio saavutti nuorten EM-kisoista yhteensä viisi mitalia. Euroopan mestaruuden hän voitti 100 ja 200 metrin vapaauinnissa. 1991 hän oli aikuisten EM-kisoissa 200 metrin vapaauinnissa seitsemäs[3]. Barcelonan olympialaisissa 1992 Kasvio voitti pronssia 200 metrin vapaauinnissa ajalla 1.47,63 ja oli yhdeksäs 400 metrin vapaauinnissa[4]. Pronssi oli Suomen ensimmäinen uinnin olympiamitali 72 vuoteen. Saman vuoden sprintti-EM-kilpailuissa Espoossa hän sai hopeaa 100 metrin sekauinnissa[5]. 4 × 50 metrin sekauintiviestissä Suomi voitti kultaa[6].
Kasvio voitti Sheffieldin EM-kilpailuissa 1993 kultaa 200 metrin vapaauinnissa ajalla 1.47,11[7] ja 400 metrin vapaauinnissa ajalla 3.47,81[8]. Palman lyhyen radan MM-kilpailuissa hän voitti samana vuonna kultaa 200 metrin vapaauinnissa[9] ja hopeaa 400 metrin vapaauinnissa[10]. Rooman pitkän radan MM-kilpailuissa 1994 hän voitti 200 metrin maailmanmestaruuden ajalla 1.47,32[4] ja oli samalla ensimmäinen suomalainen uinnin maailmanmestari. 400 metrin vapaauinnissa hän sai hopeaa ajalla 3.48,55[4]. Wienin EM-kilpailuissa 1995 hän saavutti pronssia 200 metrin vapaauinnissa ajalla 1.49,24[11]. Atlantan olympialaisissa 1996 hän oli 200 metrin vapaauinnissa alkuerissä neljästoista[4].
Uintiuransa jälkeen Kasvio on pelannut vesipalloa uintiseura Kuhissa SM-tasolla. Aktiiviaikoinaan hän piti hallussaan Suomen ennätyksiä kaikilla vapaauintimatkoilla 50 metristä 1 500 metriin. Nykyisin hänellä on hallussaan Suomen ennätykset 200–1 500 metrin vapaauintimatkoilla 25 metrin radalla[12] ja 400 metrin vapaauinnissa 50 metrin radalla.[13][14] Pitkän radan 200, 800 ja 1 500 metrin SE:t rikkoi Matias Koski 2010-luvulla.[15][16][14]
Ennätykset
muokkaa50 metrin rata
muokkaaMatka | Aika | Paikka | Vuosi[17] |
---|---|---|---|
100 m vapaauinti | 50,68 | Espoo | 1991 |
200 m vapaauinti | 1.47,11 | Sheffield | 1993 |
400 m vapaauinti | 3.47,81 | Sheffield | 1993 |
800 metrin vapaauinti | 8.10,57 | Tampere | 1993[13] |
1 500 metrin vapaauinti | 15.24,69 | Tampere | 1993[13] |
25 metrin rata
muokkaaMatka | Aika | Paikka | Vuosi[17] |
---|---|---|---|
100 m vapaauinti | 48,22 | Tampere | 1998 |
200 m vapaauinti | 1.44,14 | Pariisi | 1992 |
400 m vapaauinti | 3.41,18 | Pariisi | 1992 |
800 metrin vapaauinti | 7.41,65 | Espoo | 1995 |
1 500 metrin vapaauinti | 14.46,80 | Kuopio | 1994 |
Perhe
muokkaaAntti Kasvion isä oli uimari Matti Kasvio ja äiti on uimari Ulla Patrikka. Antti Kasvion isän puolen isovanhemmat olivat uimarit Taisto ja Mila Kasvio.[18] Äidin puolen isovanhemmat Einari Patrikka ja Rauha Patrikka (o.s. Mäkinen) olivat Käkisalmen Uimareiden menestyneimpiä uintiurheilijoita 1930-luvun jälkipuoliskolla.[19] Antti Kasvion tytär Louna voitti kesäkuussa 2021 ensimmäisen Suomen mestaruutensa 400 metrin sekauinnissa.[20]
Lähteet
muokkaa- ↑ Antti Kasvio sports-reference.com. Arkistoitu 23.9.2009. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 11. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2
- ↑ Swimming European Championships 1991 at Athínai (gre) Men: 200 m Freestyle sports123.com. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d Kasvio, Antti swimrankings.net. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Swimming European Sprint Championships Men: 100 m Medley sports123.com. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Swimming European Sprint Championships Men: 4 x 50 m Medley Relay sports123.com. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Swimming European Championships 1993 at Sheffield (gbr) Men: 200 m Freestyle sports123.com. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Swimming European Championships 1993 at Sheffield (gbr) Men: 400 m Freestyle sports123.com. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Swimming World Short Course Championships Men: 200 m Freestyle sports123.com. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Swimming World Short Course Championships Men: 400 m Freestyle sports123.com. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Swimming European Championships 1995 at Wien (aut) Men: 200 m Freestyle sports123.com. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Suomen uintiennätykset, 25 m rata uimaliitto.fi. 31.1.2016. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ a b c Suomen uintiennätykset, 50 m rata uimaliitto.fi. 19.4.2016. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ a b Lehtisaari, Matti: Kasvion SE-aika historiaan! - Koski jäi niukasti EM-mitalista yle.fi. 18.5.2016. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Uimarilupaus rikkoi Antti Kasvion 18 vuotta vanhan SE:n mtv3.fi. 13.8.2012. Viitattu 13.8.2011.
- ↑ Matias Koski kiirehti 1500m Suomen ennätykseen! uimaliitto.fi. 12.3.2012. Arkistoitu 12.10.2015. Viitattu 14.3.2012.
- ↑ a b Kasvio, Antti swimrankings.net. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Suomalainen mestariuimari menehtyi 69-vuotiaana 7.9.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.3.2021.
- ↑ Matkaniemi, Tero: Antti Kasvio – mies täynnä suorituskykyä. Teoksessa Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu, s. 33–34. Lahti: Speedo Masters Finland ry, 2023. ISBN 978-952-94-8394-5
- ↑ Antti Kasvion tytär Louna, 15, voitti Suomen mestaruuden! www.iltalehti.fi. Viitattu 17.6.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
1973: Jim Montgomery | 1975: Tim Shaw | 1978: Bill Forrester | 1982: Michael Groß | 1986: Michael Groß | 1991: Giorgio Lamberti | 1994: Antti Kasvio | 1998: Michael Klim | 2001: Ian Thorpe | 2003: Ian Thorpe | 2005: Michael Phelps | 2007: Michael Phelps | 2009: Paul Biedermann | 2011: Ryan Lochte | 2013: Yannick Agnel | 2015: James Guy | 2017: Sun Yang | 2019: Sun Yang | 2022: David Popovici | 2023: Matt Richards | 2024: Hwang Sun-woo |
1926: Arne Borg | 1927: Arne Borg | 1931: István Bárány | 1934: Jean Taris | 1938: Björn Borg | 1947: Alexandre Jany | 1950: Alexandre Jany | 1954: György Csordás | 1958: Ian Black | 1962: Johan Bontekoe | 1966: Frank Wiegand | 1970: Gunnar Larsson | 1974: Aleksandr Samsonov | 1977: Sergei Rusin | 1981: Borut Petrič | 1983: Vladimir Salnikov | 1985: Uwe Daßler | 1987: Uwe Daßler | 1989: Artur Wojdat | 1991: Jevgeni Sadovyi | 1993: Antti Kasvio | 1995: Steffen Zesner | 1997: Emiliano Brembilla | 1999: Paul Palmer | 2000: Emiliano Brembilla | 2002: Emiliano Brembilla | 2004: Emiliano Brembilla | 2006: Juri Prilukov | 2008: Juri Prilukov | 2010: Yannick Agnel | 2012: Paul Biedermann | 2014: Velimir Stjepanović | 2016: Gabriele Detti | 2018: Myh’ailo Romantšuk | 2020: Martin Maljutin | 2022: Lukas Märtens |