Äyräpää

Äyräpää
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Viipurin kihlakunta
Kuntanumero	991
Hallinnollinen keskus	Pölläkkälä
Perustettu	1926
– emäpitäjä	Muolaa ja Vuoksela
Lakkautettu	1948; (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	205,70 km² ; (12.3.1940)
– maa	186,60 km²
– sisävesi	19,10 km²
Väkiluku	6 113 ; (31.12.1939)
– väestötiheys	32,8 as./km²
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee vuosina 1926–1948 olemassa ollutta Suomen kuntaa. Muista merkityksistä katso Äyräpää (täsmennyssivu).

Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 186,6 km² ja asukkaita 6 113 (1939). Äyräpäässä oli neljä tehdasta, joista merkittävimmät olivat Hackmann & Co:n Pölläkkälän saha ja A. Ahlström Oy:n Suursaaren saha.

Äyräpäässä sijaitsi Pölläkkälän taajaväkinen yhdyskunta, jossa oli muun muassa kunnantoimisto. Taajaväkisestä yhdyskunnasta pohjoiseen sijaitsi Pölläkkälän kylä, joka oli Äyräpään kirkonkylä, sillä siellä sijaitsi Äyräpään kirkko. Pölläkkälän kylään kuului myös Äyräpään asemanseutu, jossa oli Äyräpään rautatieasema. Taajaväkisessä yhdyskunnassa taas oli Pölläkkälän rautatieasema.^[3]

Historia

Äyräpää on ikivanha asutuskeskus. Se mainitaan Äyräpään (Ägräpään) pogostana eli kihlakuntana jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuonna 1323. Äyräpään kanta-asukkaita sanotaan äyrämöisiksi (äkrämöisiksi). Äyrämöiset pysyttelivät Länsi-Kannaksella ja myöhemmin myös Inkerinmaalla pitkään omana heimonaan, jolla oli oma murteensa, pukunsa ja tapansa eikä esimerkiksi avioliittoja muunheimoisten kanssa juuri solmittu.

Äyräpäässä käytiin kiivaita taisteluita sekä talvisodassa vuonna 1940 että jatkosodassa kesällä 1944 (ns. Äyräpään-Vuosalmen taistelut). Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema, vuonna 1934 valmistunut kirkko tuhoutui talvisodan aikana maaliskuussa 1940. Neuvostojoukot räjäyttivät sen rauniot jatkosodan jälkeen.

Äyräpään väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelle Hollolan, Koski Hl:n, Lahden, Lammin ja Nastolan kuntiin.^[4]

Kylät

Kaukila, Mälkölä, Paakkola, Pölläkkälä, Rahkola, Vuosalmi ^[5]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 9 koulupiiriin.^[6]

Liikenne

Äyräpään halki lännestä kaakkoon kulki Viipuri–Valkjärvi-rata, jonka varrella olivat Kaukilan, Kyläpaakkolan, Äyräpään ja Pölläkkälän rautatieasemat.

Tunnettuja äyräpääläisiä

Leevi Veli Moisander, Mannerheim-ristin ritari^[7]^[8]
Pentti Pasuri (1935–2016), kauppaneuvos, Helsingin Osuuskaupan entinen toimitusjohtaja^[9]

Lähteet

↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944, s. 504–507. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
↑ Kylät Äyräpään Pitäjäseura ry. Viitattu 3.3.2008.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
↑ [Katiha ‒ Karjala-tietokantahaku Katiha-Karjala-tietokantahaku] Viitattu 2020.
↑ Mannerheim-ristin ritarit Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Viitattu 2020.
↑ Nurmi, Esko: Osuuskauppamies nosti HOK:n kuiville. Helsingin Sanomat, 14.5.2016. Sanoma Osakeyhtiö.

Aiheesta muualla

Äyräpään kylät

Kaukila • Mälkölä • Paakkola • Pölläkkälä • Rahkola • Vuosalmi

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa \| Petsamo \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt	Jääski \| Korpiselkä \| Pälkjärvi \| Säkkijärvi \| Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet	Ilomantsi \| Inari \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko
osin	Bromarv \| Degerby \| Espoo \| Inkoo \| Kirkkonummi \| Siuntio
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[stv1940-1] Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[väestösuhteet1939-2] Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[3] toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944, s. 504–507. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3

[4] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.

[5] Kylät Äyräpään Pitäjäseura ry. Viitattu 3.3.2008.^{[vanhentunut linkki]}

[kansakoulut1937-6] Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

[7] [Katiha ‒ Karjala-tietokantahaku Katiha-Karjala-tietokantahaku] Viitattu 2020.

[8] Mannerheim-ristin ritarit Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Viitattu 2020.

[9] Nurmi, Esko: Osuuskauppamies nosti HOK:n kuiville. Helsingin Sanomat, 14.5.2016. Sanoma Osakeyhtiö.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]