Blondie

yhdysvaltalainen rockyhtye
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 5. maaliskuuta 2013 kello 03.00 käyttäjän Blackmore81 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Blondie on yhdysvaltalainen rockyhtye, joka oli suosituimmillaan 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Silloin Blondie oli yksi uuden aallon musiikin merkittävimmistä ja näkyvimmistä yhtyeistä.

Blondie
Blondie vuonna 1977.
Blondie vuonna 1977.
Tiedot
Toiminnassa 19761982, 1997
Tyylilaji new wave, punk rock, pop rock, disko
Kotipaikka New York, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Debbie Harrylaulu (1975–1982,1997-)
Chris Steinkitara (1975–1982,1997-)
Clem Burkerummut (1975–1982,1997-)
Leigh Foxx, basso (2004–)
Tommy Kessler, kitara (2010-)
Matt Katz-Bohen, kosketinsoittimet (2008-)

Entiset jäsenet

Frank Infante, kitara (1977–1982)
Paul Carbonara, basso (2004–2010)
Nigel Harrison, basso (1977–1982)
Gary Valentine, basso (1975–1977)
Fred Smith, basso (1974–1975)
Billy O'Connor, rummut (1974–1975)
Kevin Patrick, kosketinsoittimet (2003–2007)
Jimmy Destri, kosketinsoittimet (1975–1982,1997-2003)

Levy-yhtiö

Sony BMG

Aiheesta muualla
www.blondie.net

Blondie perustettiin elokuussa 1974, kun kitaristi Chris Stein tapasi laulaja Deborah "Debbie" Harryn. Yhdessä rumpali Clem Burken, kosketinsoittaja Jimmy Destrin ja basisti Gary Valentinen kanssa koottu yhtye nousi vakituiseksi esiintyjäksi New Yorkin rock-klubeille kuten Club 51 ja CBGB's. Myöhemmin Valentinen korvasi Nigel Harrison ja Frank Infante tuli toiseksi kitaristiksi.

Debyyttialbumi Blondie ilmestyi vuonna 1976. Se ei vielä menestynyt, mutta kaikki kuusi seuraavaa albumia nousivat Ison-Britannian listojen kärkikymmenikköön. Yhtyeen suurimpia hittejä olivat muun muassa Denis, Heart of Glass, Sunday Girl, Dreaming, Call Me, Atomic, The Tide Is High -cover ja Rapture, joista viimeksi mainitussa yhtye on käyttänyt hip hop -vaikutteita. Albumeista Parallel Lines (1978) on se, jota kriitikot useimmiten nimittävät yhtyeen parhaaksi.

Yhtye hajosi vuonna 1982 ja Debbie Harry siirtyi soolo- ja elokuvauralle. Vuonna 1997 yhtye palasi yhteen ilman Harrisonia ja Infantea. Paluusingle Maria nousi brittilistoilla ykköseksi vuonna 1999. Uusin albumi, Panic of Girls, julkaistiin Englannissa toukokuussa 2011.[1]

Diskografia

Studioalbumit

Kokoelma-albumit

  • The Best of Blondie  (1981)
  • The Complete Picture: The Very Best of Deborah Harry and Blondie  (1991)
  • Beautiful – The Remix Album  (1995)
  • Atomic – The Very Best of Blondie  (1998)
  • Livid (Live)  (2000)
  • Greatest Hits  (2002)
  • Live by Request  (2004 USA, 2005 maailmanlaajuisesti)
  • Greatest Hits: Sight + Sound  (2005)

DVD:t

  • Blondie Live Musikladen  (1978)
  • Blondie Live in Glasgow  (1979)
  • Behind the Music  (2000)
  • Greatest Video Hits  (2002)
  • Blondie Live! The Farewell Concert 1983  (2002)
  • Blondie Live  (New York, 1999)
  • Live by Request  (2004)
  • Eat to the Beat  (2007)

Aiheesta muualla

Malline:Link GA

Lähteet

  1. Chris Stein: BLONDIE RECORD coming archive.blondie.net. 13.2.2010. Viitattu 18.11.2011. Engl.