Ero sivun ”Siuntion rautatieasema” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
x-junaa ei enää ole
 
Rivi 12:
|käyttäjät = 372 / vrk. (10 / 2006) <ref name=Sti>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke =Rantaradan Helsinki–Turku ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (s. 43/41 & 118) | Osoite =http://www.rhk.fi/@Bin/2100123/RALI_Raportti.pdf | Ajankohta = | Julkaisija =Ratahallintokeskus | Viitattu =12.5.2009 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
|operaattori = [[VR-Yhtymä]]
|lähijunat = {{H-juna (Karjaa-Hanko) }} {{U-juna}} {{Y-juna}} {{X-juna}} {{L-juna}}
|vyöhyke = {{HSL vyöhyke D}}
|vaihdot = 181, 182
Rivi 30:
}}
 
'''Siuntion rautatieasema''' ({{RHK-lyhenne|Sti}}, {{k-sv|Sjundeå järnvägsstation}}) on [[rautatieasema]] [[Rantarata|Rantaradalla]]. Asema on maaliskuusta 2016 lähtien pääkaupunkiseudun lähiliikenteen [[Y-juna|Y-]], [[L-juna|L-]] ja [[XU-juna|XU-junien]] pääteasema. Kaikki junat käyttävät raidetta 2 lukuun ottamatta [[H-juna|H-junia]], jotka käyttävät raidetta 1<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://junalahdot.fi/siuntio#/station/439 | Nimeke = Siuntio | Julkaisu = junalahdot.fi | Viitattu = 9.1.2024}}</ref>.
 
Nykyisin yksityisasuntona toimiva asemarakennus on rakennettu 1898–1899 arkkitehti [[Bruno Granholm]]in piirustusten mukaan.<ref>[http://www.nba.fi/rky1993/kohde880.htm Museovirasto: Siuntion asema ja asemanseutu]</ref> Asema-alueelle rakennettiin myös vesitorni ja ratapihalta johdettiin teollisuusraide lounaaseen tiilitehtaalle. Siuntion asemanseutu oli radan alkuaikoina harvaan asuttua aluetta ja sijaitsi viiden kilometrin päässä Siuntion kirkonkylästä etelään, kirkolta Pikkalaan ja Helsingin ja Tammisaaren väliselle maantielle johtaneen kylätien varrella.<ref name="iltanen"> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 31. Helsinki: Karttakeskus, 2010.</ref>