Wikipedia

Ero sivun ”Käkisalmen lääni” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Wikipedian normaalit lähdeviitteet; numerot 4 ja 5 ovat ilmeisesti olleet tekstin yleislähteitä
todetaan nyt tämäkin; turhaa vuosilukujen linkitystä pois
Rivi 72:
[[File:The coat of arms of of Kexholm County (1894).jpg|thumb|Käkisalmen läänin vaakuna keisari [[Aleksanteri II:n patsas|Aleksanteri II:n muistomerkin]] (1894) jalustassa Helsingin [[Senaatintori]]lla]]
[[File:Kexholms_läns_vapen_under_den_svenska_tiden,_Nordisk_familjebok.png|thumb|Käkisalmen läänin vaakuna Ruotsin valtakunnan hallintokautena]]
'''Käkisalmen lääni''' ({{k-sv|Kexholms län}}) oli [[Käkisalmi|Käkisalmen]] linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue. Se oli [[Ruotsi]]n hallinnassa [[1580]]–[[1595]] ja [[1617]]–[[1710]] ja käsitti [[Laatokan-Karjala|Laatokan-]] ja [[Pohjois-Karjala]]n. Vuonna [[1721]] alue jaettiin kahtia, ja sen eteläosa oli siitä lähtien osa [[Venäjä]]lle kuulunutta [[Vanha Suomi|Vanhaa Suomea]], kunnes vuodesta [[1812]] lähtien entinen lääni kokonaisuudessaan oli osa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a. Käkisalmen lääni -nimitys liittyy aikaan 1580–1721, minkä jälkeen alueen historia on osa [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] historiaa. Nykyään entisen Käkisalmen läänin pohjoisosat kuuluvat Suomeen ja eteläosat Venäjään.
 
Suomen historiallisena maakuntana Käkisalmen lääni nähdään vielä vuonna 1894 Helsingin [[Senaatintori]]lla paljastetussa [[Aleksanteri II:n patsas|Aleksanteri II:n muistomerkissä]], jossa sitä edustaa palavaa linnaa kuvaava vaakuna.
Rivi 83:
 
===Sota ja miehitys - Ruotsin vallan aika alkaa===
Vuonna [[1570]] alkoi Ruotsin ja Venäjän välillä 25 vuotta kestänyt sotimisen kausi, jonka tuhovaikutus ulottui [[Karjala]]an hyvin raskaana. Vuonna 1580 Ruotsin armeija valloitti Käkisalmen [[Pontus De La Gardie|Pontus De la Gardien]] johdolla.
 
Ruotsin miehittämien alueiden veroja kantoi käskynhaltija, joka johti Käkisalmen linnalääniä. Hallinto oli tuolloin melko epämääräinen käsite, sillä kuullessaan ruotsalais[[vouti|voudin]] saapuvan lähtivät rajaseutujen asukkaat erämaahan. Jos voudilla oli apunaan sotaväkeä, lähtivät asukkaat Venäjän puolelle. Veronkanto vaikeakulkuisessa Taka-Karjalassa oli muutoinkin vaikeaa ja verokertymä jäi pieneksi. Käkisalmen linnan varusväen muonittamiseksi oli kerättävä veroja myös [[Savo]]sta ja Viipurin Karjalasta.
 
Käkisalmen läänin palauttamisesta Venäjän hallintaan sovittiin [[Täyssinän rauha]]ssa 1595, vaikka läänin luovutus tapahtui vasta rajankäynnin jälkeen [[1597]]. Vuonna [[1611]] Pontus De la Gardien poika [[Jakob De la Gardie]] valtasi Käkisalmen.
 
===Ruotsin vallan vahvistaminen 1617===
 
Läänin siirtyminen Ruotsille virallistui [[Stolbovan rauha]]ssa [[1617]], jolloin Ruotsi sai valtansa alle myös [[Inkeri]]nmaan. Länsiosa Karjalasta kuului [[Viipurin linnalääni]]in, mutta valloitettua Käkisalmen lääniä ei liitetty sen yhteyteen. Käkisalmen lääni muodosti [[Kustaa II Aadolf]]in aikana yhdessä Inkerinmaan ja [[Liivinmaa]]n kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli [[Narva]]ssa ja kenraalikuvernöörinä oli [[Johan Skytte]].
 
Käkisalmen lääniä ja Inkerinmaata pidettiin voittomaana, joka annettiin Jaakko De la Gardielle vuokralääniksi vuoteen [[1629]] asti. Lääninherra, voudit ja virkamiehet saivat pitää lääninsä verotulot maksettuaan kuninkaalle tietyn verosumman.
 
===Hallinto ja talonpoikien asema===
Rivi 99:
Läänin asukkailla ei ollut oikeutta lähettää edustajiaan [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]]. Papit voivat kyllä toimittaa anomuksiaan valtiopäiville ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin [[Tukholma]]ssa edistämässä seudun asioita. Sitä vastoin ennen kuninkaan vallan lujittumista pidetyillä [[maapäivät|maapäivillä]] [[ritaristo]] ja [[rälssi]]miehet saivat esittää toivomuksiaan ja osallistua päätösten tekoon. Vuonna [[1661]] Käkisalmessakin järjestettiin maapäivät, jonka päätöksiin sen jälkeen oikeuden istunnoissa usein vedottiin<ref>J. M. Salenius (1911): ''Käkisalmen läänin oloista kuudennentoista sataluvun loppupuolella''. Historiallinen arkisto 22.</ref>.
 
Vuodesta 1633 läänin alue oli [[Tukholma]]n kollegioitten alainen [[maaherrakunta]], joka [[1637]] liitettiin [[Pietari Brahe]]n hallitsemaan [[Suomen kenraalikuvernöörikunta]]an. Käkisalmen läänin maaherra asui Käkisalmessa ja oli kenraalikuvernöörin alainen. Oikeudellisesti lääni kuului [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] piiriin<ref>A. A. A. Laitinen (1938): ''Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia'', Sortavala, sivut 91–92.</ref>.
 
===Kreivikunnat ja vapaaherrakunnat===
 
Käkisalmen läänissä oli 1600-luvulla yhdeksän [[Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat|kreivi- ja vapaaherrakuntaa]]:
* [[Kronoborgin kreivikunta]]an ([[1651]]–[[1680]]1651–1680) kuului osa [[Kurkijoki|Kurkijoen]] pitäjää
* [[Nyborgin kreivikunta]]an ([[1652]]–[[1680]]1652–1680) kuuluivat [[Joukio]]n pitäjä ja osa [[Uukuniemi|Uukuniemen]] pitäjää
* [[Salmin kreivikunta]]an ([[1651]]–[[1669]]1651–1669) kuuluivat [[Salmi (kunta)|Salmin]] ja [[Suistamo]]n pitäjät
* [[Sortavalan kreivikunta]]an ([[1651]]–[[1680]]1651–1680) kuuluivat [[Sortavala]]n kaupunki ja [[Sortavalan maalaiskunta|Sortavala]]n pitäjä
* [[Kiteen vapaaherrakunta]]an ([[1651]]–[[1680]]1651–1680) kuului osa [[Kitee]]n pitäjää
* [[Liperin vapaaherrakunta]]an ([[1651]]–[[1680]]1651–1680) kuului [[Liperi (kunta)|Liperi]]n pitäjä
* [[Pyhäjärven vapaaherrakunta]]an ([[1650]]–[[1680]]1650–1680) kuului osa [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärven]] pitäjää
* [[Tohmajärven vapaaherrakunta]]an ([[1651]]–[[1680]]1651–1680) kuului [[Tohmajärvi|Tohmajärven]] pitäjä
* [[Örneholmin vapaaherrakunta]]an ([[1651]]–[[1680]]1651–1680) kuului osa [[Rautu (Viipurin lääni)|Raudun]] [[pitäjä]]ä
 
===Ortodoksien pako Venäjälle===
Rivi 118:
 
===Läänin jako ja venäläisvalta===
[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana Venäjä valloitti Käkisalmen läänin vuonna [[1710]]. Vuonna 1712 [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]] tehtiin Venäjän pääkaupunki, jolloin Etelä-Karjalan hallinta tuli tärkeäksi kaupungin turvallisuuden takaamiseksi. [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 Karjalan alue jaettiin uudella tavalla ja syntyi Vanha Suomi, joka samalla päätti Käkisalmen läänin tarinan. Hallinto poistui pian Käkisalmesta ja Viipuri sai johtavan aseman alueella. Käkisalmen läänin Ruotsille jäänyt pohjoisosa eli nykyinen [[Pohjois-Karjala]] sen sijaan liitettiin [[Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni]]in.
{|cellspacing="0" border="0" bgcolor="white"
|-
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Käkisalmen_lääni”