Ero sivun ”Amerikka” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
p Käyttäjän 217.140.214.233 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Crt tekemään versioon. |
||
(39 välissä olevaa versiota 30 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo mantereesta. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla [[Amerikka (täsmennyssivu)|Amerikka]].}}
[[Tiedosto:
'''Amerikka''' eli '''Uusi manner''' on [[manner]] [[
==Maantiede==
{{Pääartikkeli|[[Amerikan maantiede]]}}
[[Tiedosto:Americas satellite map.jpg|thumb|Satelliittikuva Amerikasta vuodelta 2002.]]
Amerikan manner jaetaan kahteen maantieteelliseen osaan: [[Pohjois-Amerikka]]an ja [[Etelä-Amerikka]]an. Osia yhdistää kapea maakannas, jota kutsutaan [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikaksi]]. [[Kulttuuri]]sesti manner voidaan jakaa pohjoisosaltaan [[Anglo-Amerikka|Anglo-Amerikaksi]] ja [[Meksiko]]sta etelään [[Latinalainen Amerikka|Latinalaiseksi Amerikaksi]]. Amerikkaa rajaa lännestä [[Tyynimeri]], pohjoisesta [[Pohjoinen jäämeri]], idästä [[Atlantin valtameri|Atlantti]] ja etelästä [[Eteläinen jäämeri]].
[[Kordillieerit|Kordillieerien]] vuorijono kulkee koko mantereen pituudelta sen länsirannikkoa myöten pohjoisesta etelään. Vuorijono muodostaa lukuisia omia vuoristojaan, joista suurimmat ovat Pohjois-Amerikan [[Kalliovuoret]] ja Etelä-Amerikan [[Andit]]. Kordillieerien lisäksi mantereelle tunnusomaisimpia piirteitä ovat Pohjois-Amerikan keskiosien laajat [[preeria]]t, pohjoisen kylmä ja koskematon erämaa, Etelä-Amerikan [[
Suurimmat joet ovat [[Mississippi (joki)|Mississippi]], [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence]], [[Rio Grande]] ja [[Amazon (joki)|Amazon]].
Rivi 21:
Alussa intiaanien esi-isien elämäntapa oli liikkuvaa riistan perässä kulkemista. Noin 5 000–4 500 eaa. [[maanviljely]] alkoi saada jalansijaa, kun [[suurriista]] oli huvennut monilta alueilta. Ensimmäiset paikallaan asuvat kulttuurit ilmaantuivat Pohjois-Amerikkaan 500 eaa. – 500 jaa. välisenä aikana. Sitä ennen [[Mesoamerikka|Mesoamerikassa]] oli ollut kyläasutusta jo noin 3 500–2 000 eaa. Keski-Amerikassa syntyi lukuisia [[Sivilisaatio|korkeakulttuureja]], joita hävittivät barbaariheimot, toiset kilpailevat korkeakulttuurit ja lopulta 1400-luvulta eteenpäin eurooppalaiset. [[Kristoffer Kolumbus|Kolumbuksen]] purjehdittua Amerikkaan vuonna 1492 kesti vain noin puoli vuosisataa, että eurooppalaiset olivat valloittaneet suuret osat Amerikasta ja orjuuttaneet alkuperäisasukkaat.
Amerikassa käytiin jopa sotia siirtomaista, jotka johtivat [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] herruuteen Pohjois-Amerikassa. [[Espanja]] ja [[Portugali]] olivat jakaneet Etelä-Amerikan keskenään jo aiemmin. Suuri muutos mantereella tapahtui, kun
1860-luvulla käydyn [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodan]] jälkeen Yhdysvallat on ollut selvästi mantereen vahvin valtio, ja se on vaikuttanut koko mantereen politiikkaan. Sillä on ollut merkittävä rooli myös molemmissa [[
==Etymologia==
Ensimmäisenä Amerikka-nimeä käytti saksalainen kartoittaja [[Martin Waldseemüller]] karttakirjassaan ''[[Cosmographiae Introductio]]'' (Johdatus maailmankuvaukseen), jonka hän julkaisi vuonna 1507. Kirjassa hän kertoo maailmassa olevan kolme vanhaa mannerta ja yksi uusi manner, jolle hän ehdottaa nimeä ''America'' löytöretkeilijä [[Amerigo Vespucci]]n mukaan. (nimen latinisaatio ''Americus Vespucius''). Nimi esiintyy myös kirjan liitteenä olevassa karttalehdessä Etelä-Amerikan kohdalla. Vespucci ilmeisesti kävi Etelä-Amerikassa vuonna 1499 ja vuonna 1505 julkaistiin hänen kirjeensä, jossa hän käytti alueesta nimeä ''Mundus Novus'' (uusi maailma). Waldseemüller tunsi Vespuccin kirjeen ja oletti Vespuccin olleen alueen löytäjän, koska hän ei tiennyt Kolumbuksen käyneen Etelä-Amerikassa vuonna 1498. Myöhemmin Waldseemüller huomasi virheensä ja yritti korjata asian. Hän käytti vuonna 1513 julkaistussa kartassaan neljännestä mantereesta nimeä Terra incognita (tuntematon maa), mutta tällöin America oli jo vakiintunut alueen nimeksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hakulinen, Kerkko | Nimeke=Paikannimet | Selite=WSOY sanakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-27676-6}}</ref> Vuonna 1538 laatimassaan maailmankartassa [[Gerhardus Mercator]] laajensi nimen tarkoittamaan myös Pohjois-Amerikkaa.<ref>{{verkkoviite
==Amerikan valtiot==
Amerikan mantereella sijaitsee yhteensä 35 itsenäistä valtiota.
[[Kuva:N&SAmerica-pol.jpg|thumb|Amerikan poliittinen kartta.]]
{{Lähteetön}}
{| border="1" cellpadding="3" cellspacing="0" style="border:1px solid #aaa; border-collapse:collapse;"
Rivi 73 ⟶ 74:
| align="right" | 266 440
| align="right" | 12
| [[
|-
| align=center | {{Bolivian lippu}}
|