Ero sivun ”Feeniks” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 185.230.179.19 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon. |
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Feeniks”: Jatkuva vandalismi [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 26. marraskuuta 2025 kello 08.29 (UTC)) |
||
(38 välissä olevaa versiota 18 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee myyttistä tulilintua. Muista merkityksistä katso [[Feeniks (täsmennyssivu)]].}}
[[Kuva:Phoenix-Fabelwesen.jpg|pienoiskuva|Feeniks kuvattuna [[Friedrich Justin Bertuch|Friedrich Justin Bertuchin]] legendaarisista olennoista kertovassa teoksessa (1747–1822).]]
'''Feeniks''', '''feniks''' tai '''feenikslintu''' ([[muinaiskreikka|kreikaksi]] ''ϕοῖνιξ'', [[latina]]ksi ''phoenix'') on [[muinaisen Egyptin mytologia]]ssa sekä siitä johdetuissa taruissa [[myytti]]nen ja pyhä tulilintu. Feeniks on [[Kuolemattomuus|kuolemattomuuden]] ja [[Ylösnousemus|ylösnousemuksen]] vertauskuva.<ref name=bie>{{Kirjaviite | Tekijä = Hans Biedermann | Nimeke = Suuri symbolikirja | Vuosi = 1993 | Sivu = 55–56| Selite= Suom. Pertti Lempiäinen| Julkaisija = WSOY| Tunniste =
Antiikin tarinoissa feeniksin ajateltiin tuovan vieraista maista yrttejä [[Aurinko|Auringon]] kaupungin [[Heliopolis (Egypti)|Heliopoliin]] alttarille. Sinne feeniks rakentaa itselleen kanelipuun oksista pesän ja sytyttää sen, jolloin pesä ja lintu itse palavat roihuten tuhkaksi. Kolmen päivän kuluttua se kuitenkin herää uuteen elämään. Feeniksin höyhenet saatettiin kuvata kultaisiksi tai nelivärisiksi.<ref name=bie />
Rivi 9:
==Kuvauksia==
[[Kuva:Rinasce piu gloriosa.png|pienoiskuva|"Rinasce piu gloriosa" ({{K-fi|Se nousee jälleen, vielä hämmästyttävämpää}}). Teoksesta ''Devises et emblemes, anciennes et modernes'' (1697).]]
Kreikkalainen historioitsija [[Herodotos]] kuvasi Feeniksiä 400-luvulla eaa. kertoessaan [[Muinainen Egypti|Egyptistä]], jossa hän itsekin oli ollut. Herodotos kertoi nähneensä siellä kuvia pyhästä ''foiniks''-linnusta ja kuulleensa sen käyvän Egyptissä kerran viidessäsadassa vuodessa, kun sen isä on kuollut. Herodotos kertoi feeniksillä olevan kullanväriset ja punaiset sulat ja että se on rakenteeltaan ja kooltaan [[Kotkat|kotka]]n kaltainen. Feeniks lähtee liikkeelle [[Arabian niemimaa|Arabia]]sta, kätkee isänsä [[Mirha (kumihartsi)|mirhami]]sta muodostamaansa munaan ja tuo munan Heliopoliin Helioksen pyhättöön, jonne se hautaa munan. Herodotos ei vielä puhu liekeistä, tuhkasta tai eloon heräämisestä, joista myöhemmissä feenikstarinoissa puhutaan.<ref name=leikola>{{Kirjaviite | Tekijä=Leikola, Anto | Nimeke= Seireenejä, kentaureja ja merihirviöitä: Myyttisten olentojen elämää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Sivu = 85–93 | Vuosi=2002 | Tunniste = | Isbn =
Antiikin kirjailijat antoivat feeniksin iästä vaihtelevia arvioita. Herodotos piti sitä kuollessaan 500-vuotiaana, kuten [[Dante Alighieri|Dantekin]] keskiajalla ''[[Jumalainen näytelmä|Jumalaisessa näytelmässään]]''. Herodotosta edeltänyt [[Hesiodos]] piti Feeniksiä lähes satatuhatvuotiaana. Muiden kirjoittajien arvot ovat asettuneet näiden arvioiden välille.<ref name=leikola />
Rivi 29:
==Muunnelmia ja vastaavia tarulintuja==
[[Kuva:Twelve Symbols national emblem of China.svg|thumb|Kiinalaisten [[fenghuang]]-tarulintua on kutsuttu myös "kiinalaiseksi feeniksiksi". Se oli kuvattuna [[Kiinan tasavalta (1912–1949)|Kiinan tasavallan]] (1912–1949) sekä [[Kiinan keisarikunta (1915–1916)|Kiinan keisarikunnan]] (1915–1916) vaakunassa lohikäärmeen vieressä vasemmalla puolella.]]
Alun perin egyptiläiset määrittivät feenikslinnun haikaran kaltaiseksi [[benu-lintu|benu-linnuksi]], josta kerrotaan ''[[Kuolleiden kirja]]ssa'' ja muissa egyptiläisissä teksteissä. Se oli yksi Heliopoliin palvotuista symboleista, jolla oli voimakas yhteys nousevaan aurinkoon ja egyptiläiseen Auringon jumalaan [[Ra]]han. Muinaiset [[alkemia|alkemistit]] nimittivät feeniksiä [[Hermes]]-linnuksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Walker, Charles | Nimeke = The encyclopedia of secret knowledge | Julkaisija= Limited Editions | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1995 | Tunniste =
Muinaisessa Kiinassa oli tarulintu [[fenghuang]], jossa yhdistyivät alkulajit [[jin ja jang]]. Sen vuoksi lintu oli myös avioliiton vertauskuva. Juutalaisessa tarustossa feeniksiä vastaavan linnun nimi oli Milcham. Sen kuolemattomuus selitettiin niin, että se oli ainoa eläin, joka ei paratiisissa syönyt Eevan tarjoamaa hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää, joten se sai jumalalta palkinnoksi kuolemattomuuden.<ref name=bie />
|