Ero sivun ”Pyhäjoki (joki)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 5. marraskuuta 2021 kello 23.01 muokkaa Sammalsuo (keskustelu \| muokkaukset) 549 muokkausta p Maakunnan nimi Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 13. marraskuuta 2024 kello 05.18 muokkaa kumoa Ipr1Bot (keskustelu \| muokkaukset) botit 203 192 muokkausta p Korvataan ISBN-tunniste
(11 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 4: \| kuvateksti = [[Etelänkylän isosilta]] \| alkulähde = [[Pyhäjärvi (Pyhäjärvi)\|Pyhäjärvi]], [[Pyhäjärvi]] \| laskupaikka = [[~~Perämeri~~Pyhäjoen kirkonkylä\|Pyhäjoki]], [[~~Pyhäjoki~~Perämeri]] \| laskupaikka_koordinaatit = {{coord\|64.48741\|N\|24.21139\|E\|type:river_region:FI-14\|näyttö=title,inline\|muoto=dms}} \| maat = [[Suomi]] \| pituus = 166 \| lähdekorkeus = 139–140 \| ~~virtaus~~ virtaama = \| valuma-alue = ~~3 724~~3711,89 <ref name=me/> }} '''Pyhäjoki''' on [[Pyhäjoen vesistö]]n [[laskujoki]] [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla. Se on 166 km pitkä ja saa alkunsa Suomenselältä [[Pyhäjärvi (Pyhäjärvi)\|Pyhäjärvestä]]<ref>Facta 2001 s. 343</ref>, joka sijaitsee [[Pyhäjärvi\|Pyhäjärven]] kaupungissa entisessä [[Oulun lääni]]ssä. Pyhäjärven Junttiselältä länteen lähtevä Pyhäjoki virtaa Pohjois-Pohjanmaan halki ensin [[Kärsämäki\|Kärsämäelle]] ja sieltä [[Haapavesi\|Haapavedelle]], [[Oulainen\|Oulaisiin]], [[Merijärvi\|Merijärvelle]], laskien [[Pyhäjoki\|Pyhäjoen kunnan]] alueella [[Perämeri\|Perämereen]].<ref name=jw/>▼ ▲'''Pyhäjoki''' on [[Pyhäjoen vesistö]]n [[laskujoki]] [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla. Se on 166 km pitkä ja saa alkunsa Suomenselältä [[Pyhäjärvi (Pyhäjärvi)\|Pyhäjärvestä]]<ref>Facta 2001 s. 343</ref>, joka sijaitsee [[Pyhäjärvi\|Pyhäjärven]] kaupungissa entisessä [[Oulun lääni]]ssä. Pyhäjärven Junttiselältä länteen lähtevä Pyhäjoki virtaa Pohjois-Pohjanmaan halki ensin [[Kärsämäki\|Kärsämäelle]] ja sieltä [[Haapavesi\|Haapavedelle]], [[Oulainen\|Oulaisiin]], [[Merijärvi\|Merijärvelle]], laskien [[Pyhäjoki\|Pyhäjoen kunnan]] alueella [[Perämeri\|Perämereen]]. == Asutus joen varrella == Pohjanmaan asutus on keskittynyt aikanaan jokien tuntumaan, ~~mikä~~ja se on nähtävissä ~~vieläkin~~edelleen ~~tämän ”pyhän” joen~~Pyhäjoen ~~kohdalla~~alueella. Maan poikittaisena kulkureittinä Pohjanmaan joilla oli merkittävä rooli, mutta vielä edelleenkin [[tie\|maantiet]] kulkevat suurelta osin Pyhäjoen rantaa. Ensimmäinen tie Pyhäjoelta Oulaisiin valmistui 1700-luvun lopulla. Pyhäjoki virtaa loivasti mereen, mutta välillä on [[koski]]akin, joista suurin osa on valjastettu sähköntuotantoon. Joki on nykyisin vähävetinen eikä [[lohi]] enää tällä vuosisadalla ole juuri noussut jokeen. Pyhäjoki oli myös puutavaran [[~~Uitto\|uittojoki~~uitto]]joki, jolloin tukki- ja pinotavaran uiton huippuvuodet ajoittuivat vuosiin 1926–1938. Pyhäjoki oli tunnettu [[rapu]]jokena vielä 1960-luvulla, mutta veden laadun huonontuminen hävitti ravun joesta. Muistona tältä ajalta on Oulaisten kaupungin rapuvaakuna. Pyhäjoella ei ole nykyään merkitystä turistikohteena. Sen sijaan asuinpaikkoina korkeammat Pyhäjoen törmät ovat suosittuja. Harvinainen raakku eli jokihelmisimpukka löytyi joesta syksyllä 2022, edellisen varmistetun havainnon ollessa yli 40 vuoden takaa.<ref name="YLE Uutiset">{{Verkkoviite\|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-12631446\|nimeke = Poikkeuksellisen suuria uhanalaisia raakkuja löytyi Pyhäjoesta vastoin odotuksia – asiantuntija: Uskomatonta, että ne ovat selvinneet hengissä\|viitattu = 20.9.2022\|tekijä = \|ajankohta = 20.9.2022}}</ref>▼ ▲Pohjanmaan asutus on keskittynyt aikanaan jokien tuntumaan, mikä on nähtävissä vieläkin tämän ”pyhän” joen kohdalla. Maan poikittaisena kulkureittinä Pohjanmaan joilla oli merkittävä rooli, mutta vielä edelleenkin [[tie\|maantiet]] kulkevat suurelta osin Pyhäjoen rantaa. Ensimmäinen tie Pyhäjoelta Oulaisiin valmistui 1700-luvun lopulla. Pyhäjoki virtaa loivasti mereen, mutta välillä on [[koski]]akin, joista suurin osa on valjastettu sähköntuotantoon. Joki on nykyisin vähävetinen eikä [[lohi]] enää tällä vuosisadalla ole juuri noussut jokeen. Pyhäjoki oli myös puutavaran [[Uitto\|uittojoki]], jolloin tukki- ja pinotavaran uiton huippuvuodet ajoittuivat vuosiin 1926–1938. Pyhäjoki oli tunnettu [[rapu]]jokena vielä 1960-luvulla, mutta veden laadun huonontuminen hävitti ravun joesta. Muistona tältä ajalta on Oulaisten kaupungin rapuvaakuna. Pyhäjoella ei ole nykyään merkitystä turistikohteena. Sen sijaan asuinpaikkoina korkeammat Pyhäjoen törmät ovat suosittuja. == Reitti ja kosket == Pyhäjärvestä lähdettäessä joki virtaa ensimmäisenä suuremman kylän Jokikylän läpi. Jokikylältä löytyy myös joen ensimmäinen pato. Jokikylän jälkeen joki laskee Kärsämäelle Nuttuperän kautta [[Venetpalo]]on, jossa vesi virtaa Niskakoskea alas ennen kuin saavutaan Kärsämäen keskustan liepeille. Kärsämäeltä tullaan pienempien kylien läpi Haapavedelle, jossa joki virtaa vetensä [[Haapajärvi (järvi)\|Haapajärveen]]. Haapaveden kaupunki on muodostunut aikanaan Haapajärven rannalle. Täältä vedet jatkavat virtaustaan kohti Oulaista molemmin puolin asfalttitien reunustamana. Välillä ovat [[Mieluskylä]], Mäyränperä ja Matkaniva. Annosen kohdalla joki muodostaa jyrkän mutkan ja osa vedestä virtaa suoraa, jolloin jokien väliin jää suuri maa-alue, Salonsaari. Ennen Oulaisten keskustaa [[Piipsjärvi]] laskee vetensä Piipsanjokea pitkin Pyhäjokeen. Oulaisten kaupunki on aikanaan syntynyt Pyhäjoen molemmille puolille ydinkeskustan sijaitessa joen pohjoispuolella. Oulaisten jälkeen Pyhäjoki tekee samanlaisen Salonsaaren nimellä kutsutun mutkan kuin mainitsimme edellä. Joki virtaa edelleen erään Oulaisten kylistä, [[Petäjäskoski]], läpi. Ennen Merijärven keskustaa Kalaputaan kohdalla Pyhäjoki on melko leveää, mutta supistuu sitten kuntakeskuksen ulkopuolelta ohi virratessaan kapeaksi puroksi. Merijärven jälkeen sijaitsevan [[Pyhänkoski\|Pyhänkosken]] kerrotaan olleen "varsinkin tulvan aikana kuin Imatra konsanaan”.<ref name="oulaistenhistoria">{{Kirjaviite\| Nimeke = Oulaisten pitäjän historia\| Julkaisija = Oman kannan kirjapaino\| Vuosi = 1921\| Tekijä = Räsänen, Niilo\| Sivu = 13\| Julkaisupaikka = Oulu}}</ref> == Kosket == Pyhäjoen kuntaa lähestyessämme tullaan Pirttikoskelle, jonka ympärille on myös muodostunut kyläasutusta. Pyhäjoen kunnan keskusta sijaitsee Pyhäjoen suistoalueella, jossa joki haarautuu kahteen osaan. Osa Pyhäjoen keskustan asutuksesta sijaitsee jokihaarojen välisellä saarella. {\| class="wikitable" Rivi 65 ⟶ 64: \|- \|Kalliokoski \|5,5 m \|- \|Vesikoski Rivi 72 ⟶ 71: == Voimalaitokset == Pyhäjoessa on tehty mittavia vesistöjärjestelyjä tulvariskien pienentämiseksi ja vesivoiman tuottamiseksi. Jokeen on rakennettu viisi voimalaitosta, jotka ovat alajuoksulta lukien Hourunkosken, Haapakosken, Venetpalon, [[Kalliokosken voimalaitos (Pyhäjärvi)\|Kalliokosken]] ja [[Vesikosken voimalaitos (Pyhäjärvi)\|Vesikosken]] voimalaitokset. Yhteensä vesistöstä saatava sähköteho on noin 4,1 MW, ja vuotuinen energiantuotto noin 17,5 GWh.<ref name="vesirakentaja">{{Verkkoviite\|osoite = http://www.vesirakentaja.fi/html/vesistot/54%20Pyhajoki.pdf\|nimeke = Pyhäjoen vesistöalue\|julkaisu = Voimaa vedestä 2007\|julkaisija = Oy Vesirakentaja\|viitattu = 1.4.2015\|tekijä = \|ajankohta = 31.1.2008\|arkisto = https://web.archive.org/web/20140715153813/http://www.vesirakentaja.fi/html/vesistot/54%20Pyhajoki.pdf\|arkistoitu = 15.7.2014}}</ref> Pyhäjokeen on kaavailtu muitakin voimalaitoksia. Revon Voima Oy suunnitteli 1960-luvulla voimalaitosta myös Pyhänkoskeen, mutta hanke ei toteunut. Tarkoitus oli rakentaa voimalaitos noin kilometri etelään jokiuomasta ja johtaa vesi sinne Pyhänkosken ohi kaivettavaa kanavaa pitkin. Nykyään joen alajuoksu Haapakosken voimalaitokselle saakka on suojeltu [[koskiensuojelulaki\|koskiensuojelulailla]].<ref name="vesirakentaja" /> Rivi 94 ⟶ 93: \|7,5 \|- \|[[~~Kalliokosken_voimalaitos~~Kalliokosken voimalaitos\|Kalliokoski]] \|0,7 \|3,0 Rivi 103 ⟶ 102: \|} == Lähteet == {{viitteet\|viitteet= ~~{{Viitteet}}~~ * <ref name=jw>{{Järviwiki\|Pyhäjoen vesistöalue\|54\|9.2.2023}}</ref> * <ref name=me>{{Kirjaviite \| Tekijä =Ekholm, Matti \| Nimeke =Suomen vesistöalueet \| Selite =Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126 \|Julkaisupaikka =Helsinki \| Julkaisija =Vesi ja Ympäristöhallitus \| Vuosi =1993 \| Tunniste = \| Isbn = 951-47-6860-4 }}</ref> }} == Aiheesta muualla == {{commonscat-rivi\|Pyhäjoki River}} *{{Verkkoviite \|Osoite=http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=3&coord=421379_7112997&mapLayers=base_35+95+,103+79+&showMarker=true&forceCache=true&noSavedState=true \|Nimeke=Pyhäjoen valuma-alue \|Sivusto=paikkatietoikkuna.fi}} Rivi 114 ⟶ 116: [[Luokka:Haapavesi]] [[Luokka:Merijärvi]] [[Luokka:~~Oulainen~~Oulaisten luonto]] [[Luokka:Pyhäjoki]] [[Luokka:Pyhäjärven luonto]]