Ero sivun ”Pyhäjoki (joki)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Reitti ja kosket: Tarkennusta ja lähdeviite |
p Korvataan ISBN-tunniste |
||
| (26 välissä olevaa versiota 17 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1:
{{Joki
| joen_nimi = Pyhäjoki
Rivi 5 ⟶ 4:
| kuvateksti = [[Etelänkylän isosilta]]
| alkulähde = [[Pyhäjärvi (Pyhäjärvi)|Pyhäjärvi]], [[Pyhäjärvi]]
| laskupaikka
| laskupaikka_koordinaatit = {{coord|64.48741|N|24.21139|E|type:river_region:FI-14|näyttö=title,inline|muoto=dms}}
| maat = [[Suomi]]
| pituus = 166
| lähdekorkeus = 139–140
|
| valuma-alue =
}}
'''Pyhäjoki''' on
▲'''Pyhäjoki''' on yksi [[Pohjois-Pohjanmaa]]n [[joki|joista]]. Se on 166 km pitkä ja saa alkunsa Suomenselältä [[Pyhäjärvi (Pyhäjärvi)|Pyhäjärvestä]]<ref>Facta 2001 s. 343</ref>, joka sijaitsee [[Pyhäjärvi|Pyhäjärven kunnassa]] entisessä [[Oulun lääni]]ssä. Pyhäjärven Junttiselältä länteen lähtevä Pyhäjoki virtaa läpi Pohjanmaan ensin [[Kärsämäki|Kärsämäelle]] ja sieltä [[Haapavesi|Haapavedelle]], [[Oulainen|Oulaisiin]], [[Merijärvi|Merijärvelle]], laskien [[Pyhäjoki|Pyhäjoen kunnan]] alueella [[Perämeri|Perämereen]].
== Asutus joen varrella ==
Pohjanmaan asutus on keskittynyt aikanaan jokien tuntumaan
▲Pohjanmaan asutus on keskittynyt aikanaan jokien tuntumaan, mikä on nähtävissä vieläkin tämän ”pyhän” joen kohdalla. Maan poikittaisena kulkureittinä Pohjanmaan joilla oli merkittävä rooli, mutta vielä edelleenkin [[tie|maantiet]] kulkevat suurelta osin Pyhäjoen rantaa. Ensimmäinen tie Pyhäjoelta Oulaisiin valmistui [[1700-luku|1700-luvun]] lopulla. Pyhäjoki virtaa loivasti mereen, mutta välillä on [[koski]]akin, joista suurin osa on valjastettu sähköntuotantoon. Joki on nykyisin vähävetinen eikä [[lohi]] enää tällä vuosisadalla ole juuri noussut jokeen. Pyhäjoki oli myös puutavaran [[Uitto|uittojoki]], jolloin tukki- ja pinotavaran uiton huippuvuodet ajoittuivat vuosiin 1926–1938. Pyhäjoki oli tunnettu [[rapu]]jokena vielä [[1960-luku|1960-luvulla]], mutta veden laadun huonontuminen hävitti ravun joesta. Muistona tältä ajalta on Oulaisten kaupungin rapuvaakuna. Pyhäjoella ei ole nykyään merkitystä turistikohteena. Sen sijaan asuinpaikkoina korkeammat Pyhäjoen törmät ovat suosittuja.
== Reitti ja kosket ==
Pyhäjärvestä lähdettäessä joki virtaa ensimmäisenä suuremman kylän Jokikylän läpi. Jokikylältä löytyy myös joen ensimmäinen pato. Jokikylän jälkeen joki laskee Kärsämäelle Nuttuperän kautta [[Venetpalo]]on, jossa vesi virtaa Niskakoskea alas ennen kuin saavutaan Kärsämäen keskustan liepeille. Kärsämäeltä tullaan pienempien kylien läpi Haapavedelle, jossa joki virtaa vetensä [[Haapajärvi (järvi)|Haapajärveen]]. Haapaveden kaupunki on muodostunut aikanaan Haapajärven rannalle. Täältä vedet jatkavat virtaustaan kohti Oulaista molemmin puolin asfalttitien reunustamana. Välillä ovat [[Mieluskylä]], Mäyränperä ja Matkaniva. Annosen kohdalla joki muodostaa jyrkän mutkan ja osa vedestä virtaa suoraa, jolloin jokien väliin jää suuri maa-alue, Salonsaari. Ennen Oulaisten keskustaa [[Piipsjärvi]] laskee vetensä Piipsanjokea pitkin Pyhäjokeen. Oulaisten kaupunki on aikanaan syntynyt Pyhäjoen molemmille puolille ydinkeskustan sijaitessa joen pohjoispuolella. Oulaisten jälkeen Pyhäjoki tekee samanlaisen Salonsaaren nimellä kutsutun mutkan kuin mainitsimme edellä. Joki virtaa edelleen erään Oulaisten kylistä, [[Petäjäskoski]], läpi. Ennen Merijärven keskustaa Kalaputaan kohdalla Pyhäjoki on melko leveää, mutta supistuu sitten kuntakeskuksen ulkopuolelta ohi virratessaan kapeaksi puroksi. Merijärven jälkeen sijaitsevan [[Pyhänkoski|Pyhänkosken]] kerrotaan olleen "varsinkin tulvan aikana kuin Imatra konsanaan”.<ref name="oulaistenhistoria">{{Kirjaviite| Nimeke = Oulaisten pitäjän historia| Julkaisija = Oman kannan kirjapaino| Vuosi = 1921| Tekijä = Räsänen, Niilo| Sivu = 13| Julkaisupaikka = Oulu}}</ref>▼
== Kosket ==
▲Pyhäjärvestä lähdettäessä joki virtaa ensimmäisenä suuremman kylän Jokikylän läpi. Jokikylältä löytyy myös joen ensimmäinen pato. Jokikylän jälkeen joki laskee Kärsämäelle Nuttuperän kautta [[Venetpalo]]on, jossa vesi virtaa Niskakoskea alas ennen kuin saavutaan Kärsämäen keskustan liepeille. Kärsämäeltä tullaan pienempien kylien läpi Haapavedelle, jossa joki virtaa vetensä [[Haapajärvi (järvi)|Haapajärveen]]. Haapaveden kaupunki on muodostunut aikanaan Haapajärven rannalle. Täältä vedet jatkavat virtaustaan kohti Oulaista molemmin puolin asfalttitien reunustamana. Välillä ovat Mieluskylä, Mäyränperä ja Matkaniva. Annosen kohdalla joki muodostaa jyrkän mutkan ja osa vedestä virtaa suoraa, jolloin jokien väliin jää suuri maa-alue, Salonsaari. Ennen Oulaisten keskustaa [[Piipsjärvi]] laskee vetensä Piipsanjokea pitkin Pyhäjokeen. Oulaisten kaupunki on aikanaan syntynyt Pyhäjoen molemmille puolille ydinkeskustan sijaitessa joen pohjoispuolella. Oulaisten jälkeen Pyhäjoki tekee samanlaisen Salonsaaren nimellä kutsutun mutkan kuin mainitsimme edellä. Joki virtaa edelleen erään Oulaisten kylistä, [[Petäjäskoski]], läpi. Ennen Merijärven keskustaa Kalaputaan kohdalla Pyhäjoki on melko leveää, mutta supistuu sitten kuntakeskuksen ulkopuolelta ohi virratessaan kapeaksi puroksi. Merijärven jälkeen sijaitsevan [[Pyhänkoski|Pyhänkosken]] kerrotaan olleen "varsinkin tulvan aikana kuin Imatra konsanaan”.<ref name="oulaistenhistoria">{{Kirjaviite| Nimeke = Oulaisten pitäjän historia| Julkaisija = Oman kannan kirjapaino| Vuosi = 1921| Tekijä = Räsänen, Niilo| Sivu = 13| Julkaisupaikka = Oulu}}</ref>
Pyhäjoen kuntaa lähestyessämme tullaan Pirttikoskelle, jonka ympärille on myös muodostunut kyläasutusta. Pyhäjoen kunnan keskusta sijaitsee Pyhäjoen suistoalueella, jossa joki haarautuu kahteen osaan. Osa Pyhäjoen keskustan asutuksesta sijaitsee jokihaarojen välisellä saarella.
{| class="wikitable"
Rivi 30 ⟶ 28:
|-
|Hourunkoski
|13
|-
|Kupuliskoski
|9
|-
|Pyhänkoski
|22
|-
|Vääräkoski
|8
|-
|Oulaistenkoski
|8
|-
|Matkanivankoski
|6
|-
|Annosenkoski
|7
|-
|Mieluskoski
|1,5 m
|-
|Haapakoski
|4
|-
|Luonuankoski
|6
|-
|Halosenkoski
|6
|-
|Venetpalonkoski
|15
|-
|Kalliokoski
|5
|-
|Vesikoski
|7
|}
== Voimalaitokset ==
Pyhäjoessa on tehty mittavia vesistöjärjestelyjä tulvariskien pienentämiseksi ja vesivoiman tuottamiseksi. Jokeen on rakennettu viisi voimalaitosta, jotka ovat alajuoksulta lukien Hourunkosken, Haapakosken, Venetpalon, [[Kalliokosken voimalaitos (Pyhäjärvi)|Kalliokosken]] ja [[Vesikosken voimalaitos (Pyhäjärvi)|Vesikosken]] voimalaitokset. Yhteensä vesistöstä saatava sähköteho on noin 4,1
Pyhäjokeen on kaavailtu muitakin voimalaitoksia.
{| class="wikitable"
Rivi 92 ⟶ 93:
|7,5
|-
|[[
|0,7
|3,0
|-
|[[Vesikosken voimalaitos (Pyhäjärvi)|Vesikoski]]
|0,7
|3,2
|}
== Lähteet ==
{{viitteet|viitteet=
* <ref name=jw>{{Järviwiki|Pyhäjoen vesistöalue|54|9.2.2023}}</ref>
* <ref name=me>{{Kirjaviite | Tekijä =Ekholm, Matti | Nimeke =Suomen vesistöalueet | Selite =Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126 |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Vesi ja Ympäristöhallitus | Vuosi =1993 | Tunniste = | Isbn = 951-47-6860-4 }}</ref>
}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Pyhäjoki River}}
*{{Verkkoviite |Osoite=http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=3&coord=421379_7112997&mapLayers=base_35+95+,103+79+&showMarker=true&forceCache=true&noSavedState=true |Nimeke=Pyhäjoen valuma-alue |Sivusto=paikkatietoikkuna.fi}}
Rivi 111 ⟶ 116:
[[Luokka:Haapavesi]]
[[Luokka:Merijärvi]]
[[Luokka:
[[Luokka:Pyhäjoki]]
[[Luokka:Pyhäjärven luonto]]
| |||