Ero sivun ”Humppa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZacheBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
kuva
 
(24 välissä olevaa versiota 16 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
'''Humppa''' on nopeaa [[Suomi|suomalaista]] [[tanssi]]musiikkia. Humppa on tasajakoista, joko 2/2- tai nykyään 4/4-[[tahtilaji]]sta. Se kehittyi [[1910-luku|1910-luvulla]] [[jazz]]ista ja [[foxtrot]]ista. Toisen maailmansodan huomattavia vaikutteita musiikkiin tuntuu tulleen myös Saksasta{{lähde}}.<ref> Heikki Kahila ja Pia Kahila: ''Kun Suomi sanoi: Saanko luvan,'' s. 35. Jyväskylä: Gummerus, 2006. </ref> Suomen ensimmäisenä humppalevytyksenä pidetään vuonna 1928 tehtyä Jaakko Pullin Puuseppää, jonka soitti Suomi-Jazz-orkesteri.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Sävelten Jaakko : säveltäjä Jaakko Pulli 1906–1983| Julkaisija = Sortavalan Pulli-suku| Vuosi =2006
{{lähteetön}}
| Tekijä = Pulli, Toivo | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =952-99581-2-9 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = }}</ref>
[[Tiedosto:Humppafestivaalit satamatorilla.jpg|pienoiskuva|[[Lappeenrannan humppafestivaalit]].]]
== Tunnettuja varhaisia humppia ==
Eniten levytetty humppa on [[Usko Kemppi|Usko Kempin]] Tulipunaruusut, jonka vanhin levytys on vuodelta 1930. Muita tuon ajan humppasävelmiä, joita nykyisinkin paljon esitetään, ovat muiden muassa [[Dallapé]]-orkesterin ohjelmistoon kuuluneet Alaska (1928), Lentävä hollantilainen (1930), Tammerkoski (1931), Autotyttö (1933), Kaksi kolpakkoa, neiti (1934) ja Heili Karjalasta (1938). Monet sävelmät olivat [[Valto Tynnilä]]n ja [[Martti Jäppilä]]n yhdessä tekemiä ja solisteina olivat mm. [[Ville Alanko]], [[Georg Malmstén]], [[A. Aimo]] (Aimo Andersson) ja [[Veli Lehto]] (Viljo Lehtinen).<ref> Kahila & Kahila, s. 36. </ref> Ennen sotia humppaa nimitettiin yleensä jatsiksi tai haitarijatsiksi. Suomalaiseksi humpan tekee nimenomaan sen soveltaminen paritanssiin, muualla Itä-Euroopassa eloisia humppasävelmiä tanssitaan erillään.
 
== Humppa-nimityksen tausta ==
'''Humppa''' on nopeaa [[Suomi|suomalaista]] [[tanssi]]musiikkia. Humppa on tasajakoista, joko 2/2- tai nykyään 4/4-[[tahtilaji]]sta. Se kehittyi [[1910-luku|1910-luvulla]] [[jazz]]ista ja [[foxtrot]]ista. Toisen maailmansodan huomattavia vaikutteita musiikkiin tuntuu tulleen myös Saksasta{{lähde}}.<ref> Heikki Kahila ja Pia Kahila: ''Kun Suomi sanoi: Saanko luvan,'' s. 35. Jyväskylä: Gummerus, 2006. </ref> Suomen ensimmäisenä humppalevytyksenä pidetään vuonna 1928 tehtyä Jaakko Pullin Puuseppää, jonka soitti Suomi-Jazz -orkesteri. Eniten levytetty humppa on [[Usko Kemppi|Usko Kempin]] Tulipunaruusut, jonka vanhin levytys on vuodelta 1930. Muita tuon ajan humppasävelmiä, joita nykyisinkin paljon esitetään, ovat muiden muassa [[Dallapé]]-orkesterin ohjelmistoon kuuluneet Alaska (1928), Lentävä hollantilainen (1930), Tammerkoski (1931), Autotyttö (1933), Kaksi kolpakkoa, neiti (1934) ja Heili Karjalasta (1938). Monet sävelmät olivat [[Valto Tynnilä]]n ja [[Martti Jäppilä]]n yhdessä tekemiä ja solisteina olivat mm. [[Ville Alanko]], [[Georg Malmstén]], [[A. Aimo]] (Aimo Andersson) ja [[Veli Lehto]] (Viljo Lehtinen).<ref> Kahila & Kahila, s. 36. </ref> Ennen sotia humppaa nimitettiin yleensä jatsiksi tai haitarijatsiksi. Suomalaiseksi humpan tekee nimenomaan sen soveltaminen paritanssiin, muualla Itä-Euroopassa eloisia humppasävelmiä tanssitaan erillään. Humppa-ilmaisua käytti ensimmäistä kertaa [[Antero Alpola]] [[radio]]ssa 1950-luvulla kuvailemaan ''[[Kankkulan kaivolla]]'' -radiohupailussa esiintyneen, aluksi [[Asser Fagerström]]in, sittemmin [[Kullervo Linna]]n johtaman studiokokoonpanon (jonka nimen "Humppa-humppa-orkesteri Pumppu-Veikot" puolestaan keksi ohjelman toinen käsikirjoittaja [[Aune Ala-Tuuhonen]]) soittamaa musiikkia. Sana on [[onomatopoeettinen]] ja Alpola johti sen orkesteriin kuuluneen [[tuuba]]n äänestä. (Todellisuudessa tuuba soittaa vain ensimmäisen tavun "hum", muut säestyssoittimet soittavat toisen tavun "pa". Vrt. engl. oompah ja saks. Humbta.) <ref> Antero Alpola on kertonut sanan synnystä: ”Touko-kesäkuun vaihteessa 1958 Aune Ala-Tuuhosen kanssa käsikirjoitusta suunnitellessamme mietimme käytettäväksi tulevan orkesterin nimeä. Kun Aune kysyi, mikä pantaisiin orkesterin nimeksi, sanoin asiaa mitenkään miettimättä, että 'Humppa-Veikot'. Aune ehdotti, että jospa pantaisiin sittenkin nimeksi vaikka Humppa-humppa-orkesteri Pumppu-Veikot. Näin siksi, että kun kerran on kaivo-ohjelmasta kysymys, niin se kaivon pumppu sopii hyvin. Niin myös kävi. Yhtye oli ohjelmamme puitteissa Pumppu-Veikot ja sen sanoimme soittavan humppamusiikkia.” Alpola: ''Viihdevuosien vilinässä: Radiokauteni ensimmäinen puoliaika 1945–1960,'' s. 207. Hämeenlinna: Karisto, 1988. </ref> Tunnettu [[orkesteri]] siltä ajalta oli [[Teijo Joutsela]] ja [[Humppa-Veikot]]. Ensimmäinen humppakuume joutui kuitenkin melko pian väistymään ensin [[rautalankamusiikki|rautalankamusiikin]] ja sittemmin [[tango]]kuumeen tieltä.
 
== Suosio 1970-luvulla ==
Humppa nousi suureen suosioon 1970-luvun puolivälissä, jolloin siitä tuli koko maassa vanhempien ihmisten sekä Itä- ja Kaakkois-Suomessa myös maalaisnuorison suosima [[musiikki]]- ja tanssityyli. Tunnetuimpia humppa-artisteja olivat tuolloin mieslaulajista [[Erkki Junkkarinen]], [[Henry Theel]], [[Mikko Järvinen (laulaja)|Mikko Järvinen]], [[Eino Valtanen]] ja [[Eero Aven]], naislaulajista [[Berit (laulaja)|Berit]], [[Eija-Sinikka]] ja [[Hanne (laulaja)|Hanne]] sekä yhtyeistä [[Tulipunaruusut]], [[Kaisa & Kumppanit]] ja [[Mutkattomat]], hieman myöhemmin myös [[Solistiyhtye Suomi]]. [[Lappeenrannan humppafestivaalit]] olivat runsaasti yleisöä keräävä kesätapahtuma, mutta ne kaatuivat paikallisen sivistyneistön ja virkamieskunnan sekä joidenkin poliittisten tahojen vastahakoiseen asenteeseen. Humppakuume loppui 1980-luvulle tultaessa, vielä silloin viihdemaailmassa mukana olleen [[Veikko Tuomi|Veikko Tuomen]] mukaan miltei yhdessä yössä. Romahdus oli niin täydellinen, ettei yksikään levy-yhtiö julkaissut uustuotantona moneen vuoteen ainuttakaan vanhemmantyyppistä iskelmämusiikkia sisältänyttä levyä.<ref> Tapio Niemi: ''Veikko Tuomen tarina'', s. 278–279. Tampere: Pilot-kustannus, 2005. ISBN 952-464-393-6.</ref> Tilanne johti siihen, että varsinkin monet maaseudun pienet, jo vuosien ajan vaikeuksissa olleet tanssipaikat katosivat kuvasta lopullisesti.<ref> Niemi 2005, s. 284.</ref> Uudemman ajan humppia ovat esimerkiksi Pieni hetki (1972), Jätkän humppa (1976), Lappeenrantaan (1977), Mahtava peräsin ja pulleat purjeet (1983), Sheila (1985) ja Merimies (1997).
 
== Humppa hiipuu: 1970-luvun lopulta nykypäivään ==
Nykyisin tunnetuin humppaa soittava yhtye lienee kansainvälisestikin tunnettu [[huumori]]yhtye [[Eläkeläiset (yhtye)|Eläkeläiset]].
Humppakuume loppui 1980-luvulle tultaessa, vielä silloin viihdemaailmassa mukana olleen [[Veikko Tuomi|Veikko Tuomen]] mukaan miltei yhdessä yössä. Romahdus oli niin täydellinen, ettei yksikään levy-yhtiö julkaissut uustuotantona moneen vuoteen ainuttakaan vanhemmantyyppistä iskelmämusiikkia sisältänyttä levyä.<ref>Tapio Niemi: ''Veikko Tuomen tarina'', s. 278–279. Tampere: Pilot-kustannus, 2005. ISBN 952-464-393-6.</ref> Tilanne johti siihen, että varsinkin monet maaseudun pienet, jo vuosien ajan vaikeuksissa olleet tanssipaikat katosivat kuvasta lopullisesti.<ref> Niemi 2005, s. 284.</ref> Uudemman ajan humppia ovat esimerkiksi Pieni hetki (1972), Jätkän humppa (1976), Lappeenrantaan (1977), Mahtava peräsin ja pulleat purjeet (1983), Sheila (1985) ja Merimies (1997).
 
[[Huumorimusiikki|Huumori]]yhtye [[Eläkeläiset (yhtye)|Eläkeläiset]] ei lukeudu varsinaisiin humppayhtyeisiin, vaikka heidän soittonsa saattaa jonkin verran humppaa muistuttaakin ja vaikka he itse ilmoittavatkin soittavansa humppaa. Humppamusiikista otti koko uransa ajan vaikutteita myös merkittävä suomalainen rocklaulaja [[Rauli Badding Somerjoki]], jonka levytettyyn tuotantoon kuuluu useita humppakappaleita. Näitä on muun muassa Somerjoen albumilla ''[[Rakkaudella – Raulilta]]'' (1981).
 
== Humppatanssi ==
Humppaa tanssitaan monin erilaisin tavoin. Perinteisin tanssityyli pohjautuu hypähtävään vaihtoaskeleeseen, ja olennaista siinä on voimakas pystysuuntainen jousto. Humpan lisäksi muita nimityksiä tälle tyylille on vaihtoaskelhumppa, hyppyhumppa, triplestep-humppa ja samba-humppa. Muita tanssityylejä ovat pohjoissuomalainen nilkkuhumppa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tanssi.net/fi/lajit/humppa/index.html|nimeke=Humppa|arkisto=http://web.archive.org/web/20120717044852/http://tanssi.net/fi/tausta/humppa.html|arkistoitu=17.7.2012|viitattu=15.12.2023}}</ref> ja joustokävelyyn perustuva kävelyhumppa<ref name="tanssit">{{Verkkoviite|osoite=https://www.tanssit.fi/tanssin-abc/tanssilajit/humppa/|nimeke=Humppa|julkaisija=Suomen tanssistudiot Oy|viitattu=15.12.2023}}</ref>, jotka rytmittyvät eri lailla suhteessa perinteiseen humppaan.
Humppaa tanssitaan monin erilaisin tavoin.
*Perinteisin tapa tanssia humppaa pohjautuu hypähtävään vaihtoaskeleeseen.
Humpan lisäksi muita nimityksiä tälle tyylille on vaihtoaskelhumppa, hyppyhumppa, triplestep-humppa ja samba-humppa. Olennaista tyylissä on voimakas baunssi (jousto) ylös ja alas.
*Kävelyhumppa perustuu kävelyyn.
*Nilkkuhumppa rytmittyy eri lailla suhteessa perinteiseen humppaan.
Eräs humpan varhainen muunnos oli helsinkiläisten ns. [[sakilaiset|sakilaisten]] suosima erittäin vauhdikas, suorastaan raju pisto.
 
Perusaskeleen [[tahtilaji]] vaihtelee tanssittavan humppatyylin mukaan. Lähtökohtaisesti tahtilaji on 2/2 eli alla breve. Kävelyhumpassa perusaskeleen tahti perustuu tanssimusiikin rytmiin ja tanssija liikkuu joustavan kävelyn tavoin.<ref name="tanssit" />
== Perusaskel ==
perinteisellä tavalla
*hyppäävä askel yläkautta alas 1/4-nuotilla
*päkiäaskel viereen toisella jalalla 1/8-nuotilla, jolloin toinen jalka nostetaan ilmaan
*askel viereen 1/8-nuotilla
 
Eräs humpan varhainen muunnos oli helsinkiläisten ns. [[sakilaiset|sakilaisten]] suosima erittäin vauhdikas, suorastaan raju pisto{{Selvennä|mitä pisto tarkoittaa?}}.
== Kilpailuja ==
Humpan SM-kisat pidetään vuosittain Joensuun Tanssiviikkojen yhteydessä. Vuoden 2007 kilpailu käytiin [[Liperi (kunta)|Liperi]]ssä Liperin lavalla.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://tanssi.net/fi/tausta/humppa.html Tietoa humpasta Tanssi.net sivustolla] {{Wayback|1=http://tanssi.net/fi/tausta/humppa.html |päiväys=20090831230210 }}
* [httphttps://www.yle.fi/elavaarkistoaihe/?s=s&g=4&ag=26&t=7&a=1815artikkeli/2008/01/17/humppa-koki-renessanssin-1970-luvulla Ylen elävä arkisto: Humppa -koki suomalaistenrenessanssin perusmusiikki. Materiaalia radio1970-ohjelmaan "Humppa karkasi käsistä" vuodelta 1981luvulla]
* [https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/19832/URN_NBN_fi_jyu-200903181163.pdf Varhaisen suomalaisen populaarimusiikin opettaminen peruskoulussa] Aki Miettinen, Pro gradu
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{tynkä/Musiikki}}