Ero sivun ”Venäjän talous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [odottaa arviointia] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Täsmennystä botin avulla: Lama korvattiin linkillä Lama (talous) |
|||
| (19 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1:
{{Korjattava/viitteet|Viitemallineet suomeksi}}
{{Korjattava/päivitys|Vuoden 2012 jälkeiset talouden suuret muutokset ovat vanhentaneet nämä tiedot.}} {{Lupaava}}▼
{{Valtion taloustiedot
| kuva = GDP of Russia since 1989.svg
| kuvateksti = Venäjän talous Neuvostoliiton lakkautuksen jälkeen.<br />[[BKT]] Yhdysvaltain dollareina.<br />Värit kuvaavat [[Boris Jeltsin|Jeltsinin]], [[Vladimir Putin|Putinin]] ja [[Dmitri Medvedev|Medvedevin]]
| valuutta = [[Venäjän rupla]]<ref name=cia />
| kiinteät =
| tilikausi = kalenterivuosi<ref name="CPRussia" />
| jäsenyydet = [[CIS]], [[
<!-- Tilastot -->
| bkt = 2,113 bilj. $ (2013)<ref name=cia /><br />2,553 bilj. $ (PPP)(2013)<ref name=cia />
Rivi 33 ⟶ 34:
| alijäämä = -0,5 % BKT:sta (2013)<ref name=cia />
}}
'''Venäjän talous''' kuuluu maailman suurimpiin: vuonna 2012 [[Venäjä]]llä on [[ostovoimapariteetti|ostovoimapariteetin]] mukaan laskettuna maailman kuudenneksi tai seitsemänneksi suurin bruttokansantuote, sen mukaan lasketaanko [[Euroopan unioni]] yhdeksi taloudeksi vai erillisvaltioiksi.<ref>[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2001rank.html?countryName=Russia&countryCode=rs®ionCode=cas&rank=7#rs Country comparison: GDP] {{Wayback|1= https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2001rank.html?countryName=Russia&countryCode=rs®ionCode=cas&rank=7#rs |päiväys=20140803212633 }} CIA. Viitattu 10.2.2013</ref> Maan valuutta on [[Venäjän rupla]].<ref name=cia />
Venäjä
▲{{Korjattava/päivitys|Vuoden 2012 jälkeiset talouden suuret muutokset ovat vanhentaneet nämä tiedot.}}
▲Venäjä on kohentanut asemaansa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla vuoden 1998 kriisin jälkeen ja sen talouden vuosittainen kasvuvauhti on ollut keskimäärin seitsemän prosenttia. Venäjän [[bruttokansantuote]] oli 2012 maailman seitsemänneksi suurin, eli 2,509 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (arvioitu [[ostovoimapariteetti]]), ja sen kasvunopeus oli 3,6 prosenttia.<ref name=cia>{{CIA Factbook|rs|Russia}}</ref> Keskeiset tekijät Venäjän talouden vahvan nousun taustalla on ollut vahva tuottavuuden, reaalipalkkojen ja kulutuksen kasvu.<ref name=imf>{{cite web|last=Lipsky|first=John|title=Statement by John Lipsky, First Deputy Managing Director of the International Monetary Fund|work=Press Release No. 07/126|publisher=International Monetary Fund|url=http://www.imf.org/external/np/sec/pr/2007/pr07126.htm|accessdate=2007-12-27}}</ref> Maa lasketaan yhdeksi [[BRIC]]-maista yhdessä [[Brasilian talous|Brasilia]], [[Intian talous|Intian]] ja [[Kiinan talous|Kiinan]] kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.economist.com/node/11075147?story_id=11075147 | Nimeke = Another BRIC in the wall | Ajankohta =21.4.2008 | Julkaisu = The Ecomonist | Viitattu =18.3.2012 }}</ref>
Venäjän toiminta [[Krimin kriisi 2014|Krimin kriisissä]] helmi-maaliskuun 2014 vaihteessa, ja Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sen seurauksena Venäjälle asettamat [[Kansainväliset pakotteet|talouspakotteet]], ovat aiheuttaneet Venäjällä taloudellista epävarmuutta.<ref name="sk2014KirmTalous">{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/eu-ja-usa-lisaavat-painetta-putinia-kohtaan/?shared=35175-0320dd9f-500 | Nimeke = Venäjän talous ahdingossa – EU ja USA lisäsivät pakotteilla painetta | Tekijä = Teppo Tiilikainen | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 21.3.2014 |
== Talouspolitiikka ==
Vuonna 2001 käyttöön otettu yksinkertaisempi verolaki vähensi ihmisiin kohdistuvaa verorasitusta ja kasvatti suuresti valtion tuloja.<ref>{{cite web|last=Tavernise|first=Sabrina|title=Russia Imposes Flat Tax on Income, and Its Coffers Swell|publisher=The New York Times|date=March 23, 2002|url= http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9E01E0DC163BF930A15750C0A9649C8B63|accessdate=2007-12-27}}</ref> Venäjällä on 13 prosentin tasaverotus henkilökohtaisiin tuloihin, mitä on pidetty muihin maihin verrattuna hyvin houkuttelevana yrittäjien kannalta.<ref>{{cite web|last=Rabushka|first=Alvin|title=The Flat Tax at Work in Russia: Year Three|publisher
Maan talouskehitys on ollut maantieteellisesti epätasaista Moskovan alueen tuottaessa yli 20 % maan BKT:sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/business-11525914 | Nimeke = Will the change of mayor affect Moscow's huge economy? | Ajankohta =18.10.2010 | Julkaisija = BBC | Viitattu =2.9.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Suurin osa Venäjän alueista, erityisesti alkuperäiskansojen alueet ja maaseutuyhteisöt Siperiassa, ovat jääneet pahasti jälkeen. Kuitenkin keskiluokka on kasvanut vuoden 2000 kahdeksasta miljoonasta 55 miljoonaan (vuoden 2006 luku).<ref>{{cite web|title=Russia: How Long Can The Fun Last?|publisher=BusinessWeek|url= http://www.businessweek.com/globalbiz/content/dec2006/gb20061207_520461.htm|accessdate=2007-12-27}}</ref> Venäjällä on maailman maista toiseksi eniten miljardöörejä Yhdysvaltojen jälkeen. Vuonna 2012 niiden lukumäärä oli yhteensä 96.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/03/07/kreikasta-loytyi-kolme-miljardooria-suomesta-yksi/201224811/12 | Nimeke = Kreikasta löytyi kolme miljardööriä, Suomesta yksi | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta =7.3.2012 | Julkaisija = | Viitattu =2.9.2012 }}</ref>
== Toimialat ==
Rivi 57:
Teollisuus muodostaa 37,6 % Venäjän bruttokansantuotteesta ja työllistää 27,5 % maan työvoimasta. Venäjän teollisuus kattaa hiilen, öljyn, kaasun, kemikaalien ja metallien tuotannon kaivostoiminnasta jalostukseen. Lisäksi Venäjä tuottaa laajan skaalan erilaisia koneita, sotilaskalustoa, tie- ja rautatiekalustoa sekä viestintävälineitä. Tuotanto kattaa myös maatalouskoneet, sähkön tuotanto- ja siirtotarvikkeet, lääketieteelliset ja tieteelliset välineet sekä kestokulutushyödykkeet. Maassa toimii myös huomattavaa vaate-, elintarvike- ja käsityöteollisuutta. Vuonna 2010 teollisuus kasvoi 8,2 %.<ref name=cia />
Venäjällä on maailman suurimmat fossiilisten polttoaineiden varannot: kaasuvarat ovat maailman suurimmat, kivihiilivarat toiseksi ja öljyvarat kahdeksanneksi suurimmat. Vuoden 2011 alussa Venäjän on vahvistettu pitävän hallussaan 47,57 biljoonan m<sup>3</sup>:n kaasuvarantoja ja 60 miljardin tynnyrin öljyvarantoja.<ref name="cia"/> Vuonna 2010 Venäjä tuotti 10,27 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä, josta maan omaan käyttöön kului 2,199 miljoonaa tynnyriä. Loput tuotetusta öljystä meni vientiin. Maakaasun tuotanto oli 588,9 miljardia kuutiometriä, josta Venäjän oma kulutus oli 414,1 miljardia kuutiometriä.<ref name=cia /> Maakaasutuotannon merkittävin toimija on [[Gazprom]]. Arviot öljy- ja kaasusektorin osuudesta Venäjän BKT:sta vaihtelevat tilastoja tekevästä tahosta riippuen alle 10 %:sta noin 20 %:iin.<ref name="bofit_4_2012">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Pages/bon0412.aspx | Nimeke = Venäjän talouden uusi aika | Tekijä = Laura Solanko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = Venäjän öljy- ja kaasusektorin uudet haasteet, ISSN 1456-811X | Julkaisu =
Polttoainevarantojen lisäksi Venäjällä on rikkaat mineraalivarat. Vuonna 2006 Venäjän [[timantti]]tuotanto kattoi neljäsosan koko maailman tuotannosta. Lisäksi Venäjä tuotti kolmasosan maailman [[nikkeli]]stä, 20 % [[koboltti|koboltista]], 40 % [[platina]]sta sekä 12 % [[alumiini]]sta.<ref name="CPRussia" />
Rivi 67:
== Ulkomaankauppa ==
[[Tiedosto:
Vuonna 2010 Venäjän viennin arvo oli 400,1 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Sen huomattavimmat vientituotteet olivat öljy, maakaasu, metallit, puu ja puutarvikkeet, kemikaalit sekä useat siviili- ja sotilastuotteet. Venäjän vienti kohdistui eniten Saksaan (8,2 %), Alankomaihin (6 %), Yhdysvaltoihin (5,6 %), Kiinaan (5,4 %) ja Turkkiin (4,6 %). Samana vuonna Venäjän tuonnin arvo oli 248,7 miljardia dollaria. Se merkittävimmät tuontimaat olivat Saksa (14,7 %), Kiina (13,5 %), Ukraina (5,5 %), Italia (4,7 %) ja Valko-Venäjä (4,5 %). Huomattavimmat tuontitavarat olivat koneet, ajoneuvot, lääketarvikkeet, muovit, puolivalmiit metallituotteet, optiset ja lääketieteelliset tarvikkeet, rauta sekä teräs. Elintarvikkeista Venäjä toi varsinkin lihaa, hedelmiä sekä pähkinöitä.<ref name=cia />
Venäjä on maailman johtava maakaasun viejä ja toiseksi suurin öljynviejä. Öljy, maakaasu, metallit ja puu käsittävät 80 prosenttia Venäjän ulkomaanviennistä.<ref name=cia/> Venäjä vie 16 % maailman öljystä ja 20 % sen maakaasusta. Venäjän kotimaisen öljynkulutuksen odotetaan lähivuosina nousevan, mikä todennäköisesti tulee rajoittamaan varsinkin raakaöljyn vientiä. Maakaasun osalta Venäjällä arvioidaan olevan kasvupotentiaalia, sillä vaikka nykyisten kaasukenttien varat ovat hupenemassa, on samoilta alueilta löydetty uusia, huomattavia esiintymiä. Venäjä vie maakaasua lähinnä [[Itsenäisten valtioiden yhteisö|IVY-alueelle]], Turkkiin ja EU-maihin. Venäjän viemä kaasu on lähinnä putkikaasua, eikä sillä ole merkittävää toimintaa [[Nesteytetty maakaasu|nesteytetyn maakaasun]] (LNG) markkinoilla. Tämä rajaa Venäjän pois Aasian nopeasti kasvavilta maakaasumarkkinoilta, jotka koostuvat pääsääntöisesti juuri LNG:stä. Venäjän ensimmäinen LNG-laitos aloitti toimintansa vuonna 2010 ja toinen laitos on suunnitteilla.<ref name="bofit_4_2012" />
Venäjä perusti vuonna 2010 [[tulliliitto|tulliliiton]] [[Valko-Venäjä]]n ja [[Kazakstan]]in kanssa. Vuoden 2012 alussa tulliliiton jäsenmaat perustivat yhtenäisen talousalueen ja sen jäsenten välisen integraation on tarkoitus syventyä [[Euraasian unioni]]ksi vuonna 2015. Venäjä kävi 18 vuotta neuvotteluja [[Maailman kauppajärjestö]]n kanssa koskien Venäjän liittymistä sen jäseneksi. Venäjä hyväksyttiin virallisesti jäseneksi vuonna 2011 ja maan duuma ratifioi sopimuksen saman vuoden heinäkuussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenpankki.fi/bofit_en/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Documents/2012/bon0412.pdf | Nimeke = Venäjän talouden uusi aika –
== Työvoima ==
Venäjällä on 75,49 miljoonaa työikäistä eli sen työvoimakapasiteetti on maailman seitsemänneksi suurin.<ref name=cia /> Venäläisten keskipalkka oli vuoden 2008 alussa 640 dollaria kuussa, kun se vielä vuonna 2000 oli vain 80 dollaria.<ref>{{cite web|title=Russians weigh an enigma with Putin’s protégé|publisher=MSNBC|url= http://www.msnbc.msn.com/id/24443419/|accessdate=2008-05-09}}</ref> Noin 13,1 prosenttia venäläisistä eli vuonna 2007 kansallisen köyhyysrajan alapuolella,<ref name=cia /> kun taas lukema oli lähes 40 prosenttia vuonna 1999, jolloin se oli Neuvostoliiton jälkeisistä vuosista huonoimmillaan.<ref name="etla" /> Työttömyys vuonna 2010 oli 7,5 prosentissa,<ref name=cia /> kun taas vuonna 1999 se oli ollut 12,4 prosenttia.<ref>{{cite web|publisher=RIA Novosti|title=Russia's unemployment rate down 10% in 2007 - report|url= http://en.rian.ru/russia/20080208/98724898.html|accessdate=2008-05-09}}</ref><ref>{{cite web|publisher=indexmundi.com|title=Russia — Unemployment rate (%)|url= http://www.indexmundi.com/g/g.aspx?c=rs&v=74|accessdate=2008-05-09}}</ref> Venäjän tuloeroista kertova [[gini-kerroin]] oli vuonna 2009 42,2. Se on noussut hieman vuodesta 2001, jolloin kerroin oli 39,9.<ref name=cia />
Useimmista muista luonnonvaroiltaan rikkaista maista poiketen Venäjän katsotaan olevan suhteellisen pitkällä kehityksessä pitkän ja vankan koulutuksen, tieteen ja teollisuuden perintönsä johdosta.<ref>{{cite web|title=Russia: How Long Can The Fun Last?|publisher=BusinessWeek|url= http://www.businessweek.com/globalbiz/content/dec2006/gb20061207_520461_page_2.htm|accessdate=2007-12-27}}</ref> Maalla on enemmän korkeakoulusta valmistuneita kuin millään muulla Euroopan maalla.<ref>{{cite web|title=CEE Biweekly (page 6)|publisher=UNESCO Institute for Statistics, UniCredit New Europe Research Network|url= http://www.unicredit-tiriac.ro/pdf/CEE-Biweekly_07-05-24.pdf|accessdate=2008-03-28|arkisto= https://web.archive.org/web/20081001151809/http://www.unicredit-tiriac.ro/pdf/CEE-Biweekly_07-05-24.pdf|arkistoitu=2008-04-02}}
== Rahoitus ==
[[Tiedosto:Rouble coins.png|thumb|250px|[[Venäjän rupla|Ruplan]] kolikoita.]]
Venäjän kokoon suhteutettuna sen rahoitusmarkkinat ovat verrattain pienet ja pankkisektori kehittymätön. Lisäksi maan [[pääomamarkkinat]] ovat epävakaita ja alttiita kansainvälisten [[rahoitusmarkkinat|rahoitusmarkkinoiden]] sekä kotimaisen [[maksuvalmius|maksuvalmiuden]] muutoksille. Epävakaisuuteen on osittain seurausta Venäjän puutteellisesta infrastruktuurista. Rahoitusmarkkinoiden kehitystä rajoittavat muun muassa [[Institutionaalinen sijoittaja|institutionaalisten sijoittajien]] puuttuminen ja ulkomaisten sijoittajien vähyys.<ref name="bofit_rahoitus_2012">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Pages/bon0312.aspx | Nimeke = Russian financial markets and monetary policy instruments | Tekijä = Seija Lainela, Alexey Ponomarenko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = ISSN 1456-811X | Julkaisu =
[[Venäjän keskuspankki]] vastaa Venäjän valuutan, eli [[Venäjän rupla|ruplan]], liikkeellelaskusta ja vakaudesta. Sillä on moniin muihin keskuspankkeihin verrattuna vähemmän itsenäistä päätösvaltaa. Vain noin kolmekymmentä Venäjän suurinta pankkia pystyvät hankkimaan lainaa pankkienvälisiltä markkinoilta. Vuonna 2011 pankkeja oli noin 980, joten valtaosa pankeista joutuu käyttämään lainanhankinnassa takauksia tai hakemaan lainaa Venäjän keskuspankilta. Kolmen suurimman pankin ([[Sberbank]], [[VTB]], ja [[Gazprombank]]) osake-enemmistö on valtiolla. Ulkomaiset pankit eivät voi harjoittaa pankkitoimintaa [[sivukonttori]]en kautta vaan niiden tulee Venäjällä toimiakseen perustaa maahan paikallinen [[tytäryhtiö]].<ref name="bofit_rahoitus_2012" />
Rivi 89:
Venäjän [[vakuutus]]toiminta on pankkisektoria kehittymättömämpää ja kattaa ainoastaan 1 % BKT:sta (2011). Vakuutusala on hyvin pitkälti yksityisten toimijoiden käsissä ja alan ulkomaalaiset yritykset ovat pankkisektorista poiketen vapaita toimimaan maassa sivukonttorien kautta.<ref name="bofit_rahoitus_2012" />
Vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla ulkomaaninvestoinnit Venäjälle kaksinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna, saavuttaen lopulta 60,3 miljardin dollarin arvon.<ref>{{cite web|title=Mayor says foreign investment in Moscow to double in 2007|publisher=RIA Novosti|url= http://en.rian.ru/business/20070914/78721264.html|accessdate=2007-12-27|arkisto= https://web.archive.org/web/20080121225735/http://en.rian.ru/business/20070914/78721264.html|arkistoitu=2008-01-21}}</ref> Vuonna 2000 kokonaisinvestoinnit kiinteisiin omaisuuseriin olivat 40 miljardia dollaria, kasvun ollessa 300 prosenttia vuoteen 2006 asti, jolloin investoinnit saavuttivat 120 miljardin tason.<ref name=fixedassets>{{cite web|title=Russia fixed asset investment to reach $370 bln by 2010 - Kudrin|publisher=RIA Novosti|url= http://en.rian.ru/business/20070921/80301609.html|accessdate =2007-12-27}}</ref>
== Infrastruktuuri ==
Rivi 95:
=== Energia ===
{{Pääartikkeli|[[Energia Venäjällä]]}}
Sähkön tuotanto, siirto ja jakelu oli 2000-luvun alkuun asti Venäjän valtio-omisteisen [[monopoli]]yhtiö [[RAO JeES Rossii]]n hallinnassa. Hintojen sääntely ja puuttuva kilpailu pitivät sähköalan investoinnit pieninä, joka aika ajoin johti sähkökatkoksiin ja vaikeimmissa tapauksissa jopa sähköpulaan. Sähkön heikko saatavuus on hillinnyt talouden investointeja nopeimmin kasvavilla alueilla, kuten [[Moskova]]ssa. RAO JeES Rossiin toiminta lakkasi vuonna 2008, jonka jälkeen Venäjän sähköala alkoi avautua kilpailulle. Vuoden sisään Venäjällä aloitti toimintansa 20 yksityistä tuotantoyhtiötä. Vesi- ja ydinvoimayhtiöt säilyivät valtio-omisteisina. Sähköntuotannon yksityistäminen on osa Venäjällä meneillään olevaan sähkösektorin uudistussuunnitelmaa. Muita suunnitelman osia ovat kanta-verkkojen siirtämisen valtion omistukseen, hinnoittelun asteittaisen vapauttaminen, sähkö-pörssin ja kapasiteettimarkkinoiden luominen.<ref name="bofit_energiauudistus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Documents/bon0109.pdf | Nimeke = Venäjän sähkösektorin uudistus | Tekijä = Mika Erkkilä, Heli Simola ja Laura Solanko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = ISSN 1456-811X | Julkaisu =
Venäjä kuuluu maailman kymmenen eniten energiaa kuluttavan maan joukkoon ja vuonna 2005 se oli listalla kolmas. Vuoden 2008 energiankulutus oli kokonaisuudessaan 857,6 miljardia kWh:ta ja tuotanto seuraavana vuonna 925,9 miljardia kWh:ta.<ref name=cia /> Venäjän energiankulutus suhteutettuna sen bruttokansantuotteeseen on korkeampi kuin millään muulla eniten energiaa kuluttavalla maalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ifc.org/ifcext/rsefp.nsf/AttachmentsByTitle/FINAL_EE_report_Engl.pdf/$FILE/Final_EE_report_engl.pdf | Nimeke = Energy Efficiency in Russia: Untapped Reserves | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. 28 | Julkaisija = IFC | Viitattu =26.1.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Heikko [[energiatehokkuus]] johtuu pitkälti vanhentuneesta tuotanto- ja siirtokapasiteetista, joka on pienien investointien vuoksi jäänyt vastaamaan Euroopan vuoden 1990 tasoa. Sähköuudistuksen osana tuotantoyhtiöille asetetaan sitova investointisuunnitelma, jonka tarkoitus on taata olemassa olevan tuotantokapasiteetin modernisoiminen sekä sähkönkulutuksen kasvun vuoksi tarvittavan uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen.<ref name="bofit_energiauudistus" />
Venäjä on panostanut ydinvoiman yli 50 vuoden ajan ja sen ydinvoimaloita operoi energiayhtiö [[Rosenergoatom]]. 2000-luvulla uusien voimaloiden suunnittelu alkoi kasvaa, ja maan tavoitteena on lähes kaksinkertaistaa ydinvoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan myös vesivoimaa rakennetaan tehokkaasti.<ref name="WNU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.world-nuclear.org/info/inf45.html | Nimeke = Nuclear Power in Russia | Julkaisija = World Nuclear Association | Kieli = {{en}} | Viitattu = 16.10.2011 | arkisto = https://web.archive.org/web/20110819062237/http://www.world-nuclear.org/info/inf45.html | arkistoitu = 19.8.2011 }}</ref> Uusiutuvan energian potentiaalia olisi paljon, mutta sitä käytetään hyvin vähän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.renewableenergyworld.com/rea/news/article/2011/03/country-profile-russia | Nimeke = Country Profile: Russia | Julkaisu = Renewable Energy World | Kieli = {{en}} | Viitattu = 16.10.2011 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120618163240/http://www.renewableenergyworld.com/rea/news/article/2011/03/country-profile-russia | arkistoitu = 18.6.2012 }}</ref>
=== Liikenne ===
Venäjällä on 1 213 lentopaikkaa – vain Yhdysvalloilla, Brasilialla, Kanadalla ja Meksikolla on enemmän. Lentopaikoista 593 on päällystettyjä. Näiden lisäksi Venäjällä on 50 helikopterikenttää. Päällystettyä maantietä on 776 000 kilometriä, mihin sisältyy 30 000 kilometriä moottoritietä. Rautateiden osalta Venäjä jää 87 157 rautatiekilometrillään toiseksi vain Yhdysvalloille.<ref name="cia"/> [[Siperian rata]] on maailman pisin rautatieosuus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.trans-siberian.su/trans-siberian-his.php | Nimeke = Trans-Siberian railway. History and facts. | Julkaisija = Vizit | Kieli = {{en}} | Viitattu = 9.10.2011 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120112105219/http://www.trans-siberian.su/trans-siberian-his.php | arkistoitu = 12.1.2012 }}</ref> Yli 60 vuotta rakennettu 3 500 kilometriä pitkä [[Baikalin–Amurin rautatie]] kulkee sen pohjoispuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.trans-siberian.su/baikal-amur.php | Nimeke = Baikal-Amur railway tour | Julkaisija = Vizit | Kieli = {{en}} | Selite = karttalinkki | Viitattu = 9.10.2011 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120112123909/http://www.trans-siberian.su/baikal-amur.php | arkistoitu = 12.1.2012 }}</ref> Vesireittejä Venäjällä on 102 000 kilometriä, joka on Kiinan jälkeen toiseksi eniten maailmassa. Maan kauppalaivastoon kuuluu 1 097 alusta ja sen huomattavimpiin satamat sijaitsevat [[Kaliningrad]]issa, [[Nahodka]]ssa, [[Novorossijsk]]issä, [[Koivisto (Leningradin alue)|Koivistossa]] ja [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]].<ref name="cia"/>
== Harmaa talous ja korruptio ==
Harmaan talouden merkitys on ollut Venäjällä perinteisesti suuri. Nykyisin se kattaa eri arvioiden mukaan noin 30–35 prosenttia bruttokansantuotteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=30932&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa | Julkaisu = Maatiedosto Venäjä | Ajankohta =30.7.2012 | Julkaisija = Ulkoasiainministeriö | Viitattu =25.9.2012 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Harmaaseen talouteen lasketaan kuuluvaksi muun muassa veronkierto ja epävirallinen vaihtokauppa. Venäläisten suuryritysten keskuudessa on yleistä hoitaa yrityksen omistusjärjestelyitä [[veroparatiisi]]en kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201142.pdf | Nimeke =
Epävirallisen vaikuttamisen ja henkilöstöverkostojen yleisyys tukevat myös korruption olemassaoloa.<ref name="Vaihtokauppa" /> Vuonna 2011 Venäjä sijoittui [[Transparency International]]in korruptiota käsittelevässä luettelossa sijalle 143, mikä tarkoittaa järjestön pitävän Venäjällä tapahtuvaa korruptiota yleisenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://cpi.transparency.org/cpi2011/results/ | Nimeke = Corruption Perceptions Index 2011 | Ajankohta = 2012 | Julkaisija = Transparency International | Viitattu = 26.9.2012 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20120810164915/http://cpi.transparency.org/cpi2011/results/ | arkistoitu = 10.8.2012 }}</ref> Korruption yleisyys vaikeuttaa Venäjän talouden kehitystä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/business-18622833 | Nimeke = Russia's growth stifled by corruption | Ajankohta =28.6.2012 | Julkaisija =BBC | Viitattu =26.9.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
== Taloushistoria ==
Rivi 119:
Hallitus ryhtyi ajamaan uudistuksia pyrkimyksenään siirtyä [[suunnitelmatalous|suunnitelmataloudesta]] [[markkinatalous|markkinatalouteen]]. Uudistusten osana Venäjä lakkautti 90 prosenttia kulutustavaroiden ja 80 prosenttia [[puolivalmiste]]iden hintavalvonnasta. Hallitus valvoi edelleen energian ja peruselintarvikkeiden hintoja. Muutosten tavoitteena oli rakentaa aikaisemmin käytössä olleesta suunnitelmataloudesta puuttunut realistinen suhde tuotannon ja kulutuksen välille.<ref name="CSEconomicReforms">Yhdysvaltain kongressin kirjasto, Economic Reform in the 1990s, Economic Restructuring Measures</ref> Venäjä ryhtyi myös toteuttamaan vuonna 1991 tehtyä yksityistämisohjelmaa.<ref name="CSPrivatization">Yhdysvaltain kongressin kirjasto, Economic Reform in the 1990s, Privatization</ref>
Taloustieteilijä [[Jegor Gaidar]] vapautti kertarysäyksellä neuvostotalouden lähes kaikesta sääntelystä ja lupasi halvaantuneelle järjestelmälle ihmeparannuksen. Uudistusta on usein kutsuttu maailmanhistorian suurimmaksi ryöstöksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009346671.html |nimeke=Kolumni {{!}} Venäjällä tehtiin 1990-luvulla katastrofaalinen talousuudistus |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-02-05|viitattu=2023-02-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Pienten valtionyritysten [[yksityistäminen]] alkoi vuonna 1992, ja saman vuoden lokakuussa valtio ryhtyi jakamaan yksityishenkilöille keskisuurten ja suurten yritysten osakkeiden ostamiseen oikeuttavia yksityistämiskuponkeja. Vuoden 1993 loppuun mennessä yli 85 prosenttia Venäjän pienistä ja noin kolmannes kaikista valtionyrityksistä oli yksityistetty. Sijoituskupongin saajien oli myös mahdollista myydä kuponki tai sijoittaa se säätiöön.<ref name="CSPrivatization" /> Tavallinen kansa ei kuitenkaan ymmärtänyt saamiensa kuponkien arvoa vaan myivät ne pilkkahinnalla pois. Tätä kautta osakeomistukset keskittyivät tehtaiden johtajille ja nuorille liikemiehille, joista muodostui Venäjälle pieni [[Venäjän oligarkit|oligarkkien joukko]].<ref name="SKtsubais">{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/anatoli-tsubais-venajan-vihatuin-mies | Nimeke = Anatoli Tšubais
Gaidarin ohjauksella Neuvostoliiton valtionomaisuus oli siirtyi noin kymmenelle oligarkille. Oligarkit junailivat, ostivat ja kiristivät jättimäiset valtionyhtiöt haltuunsa. Sosiaaliturvaa ei ollut. Talousuudistusta kutsuttiin [[sokkiterapia]]ksi. Kauppojen hyllyt olivat tyhjiä ja hyperinflaatio nosti hintoja voimakkaasti. Valtionomaisuus myytiin holtittomissa huutokaupoissa: ompelimoista sotilastutkiin, hävittäjistä leipätehtaisiin. Katastrofi oli niin syvä, että jopa venäläisten keskimääräinen elinikä romahti. Myöhemmin vuosituhannen vaihteessa tyhjyyden tunteen täytti KGB-eversti Vladimir Putin, joka lupasi kuria ja järjestystä sekavaan tilanteeseen, ja hän voitti vaalit.<ref name=":0" />
Verotusta uudistettiin ottamalla käyttöön 28 % [[arvonlisävero]] sekä progressiivinen tulovero ja ryhtymällä verottamaan yritysten tuloja. Myös tulleja ja viennin verotusta uudistettiin ja ruplalle määriteltiin kiinteä vaihtokurssi. Useat ulkomaankauppaa ja sijoituksia koskeneet rajoitukset poistettiin, jotta Venäjän talouselämä pääsisi kosketuksiin ulkomaiden hintatason kanssa. Koska energian hinta oli edelleen hallituksen valvonnassa, määrättiin kotimaiselle sähkölle uusia veroja kannustamaan kansalaisia sen säästäväiseen käyttöön. Öljyn ja maakaasun viennille määrättiin uusia veroja pienentämään tuetun kotimaisen sähkön hinnan ja maailmankauppahinnan välistä eroa ja estämään sähköpulan syntymistä.<ref name="CSEconomicReforms" />
Rivi 125 ⟶ 127:
==== Talouden ongelmat ====
[[Tiedosto:Russia industrial growth chart YoY.PNG|thumb|left|300px|Venäjän teollisuuden kasvukäyrä vuosilta 1992–2010. Venäjän talous oli kasvussa juuri ennen [[Venäjän vuoden 1998 talouskriisi|vuoden 1998 talouskriisiä]]. Valuutan devalvaatio sai sen jälleen nousuun.]]
Valtion rahankäyttö johti siihen, että vuoden 1992 lopussa Venäjän valtion budjetin alijäämä oli 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Alijäämän vuoksi Venäjä ei kyennyt hankkimaan ulkomaalaista rahoitusta, ja kattoi alijäämää pääasiassa rahavarantojaan kasvattamalla. Tämän talouspolitiikan seurauksena inflaatio kasvoi vuonna 1992 peräti 2 000 prosenttiin. Taloustilanteen kärjistymisen seurauksena [[Boris Jeltsin|Jeltsin]] korvasi pääministeri [[Jegor Gaidar]]in [[Viktor Tšernomyrdin]]illa. Uuden, inflaation hillitsemiseksi kehitetyn talousohjelman mukaisesti hallitus ryhtyi paikkaamaan budjetin alijäämää ja sulkemaan kannattamattomia valtionyrityksiä
Vuoteen 1994 mennessä inflaatio oli saatu laskemaan 224 prosenttiin, ja vuoden 1996 alkupuoliskolla se oli enää 16,5 prosenttia.<ref name="CSInflation">Yhdysvaltain kongressin kirjasto, Economic Reform in the 1990s, Inflation</ref> Yksityistämisohjelman ensimmäinen jakso saatiin päätökseen kesällä 1994, jolloin 70 prosenttia Venäjän suurista ja keskikokoisista yrityksistä ja 90 prosenttia pienistä yrityksistä oli yksityistetty. Tämän jälkeen siirryttiin yksityistämisohjelman toiseen osaan, jossa jäljellä olevien valtionyritysten osakkeet myytiin yksityishenkilöille käteisellä. Ohjelma saatettiin loppuun vuoden 1996 alkuneljänneksellä. Vuoteen 1995 mennessä yksityistämisohjelma oli joutunut siinä ilmenneiden ongelmien vuoksi huonoon valoon tavallisen kansan silmissä ja vuosien 1995 ja 1996 aikana korruptioskandaalit tahrasivat sen mainetta entisestään.<ref name="CSPrivatization" />
Elokuussa [[Venäjän pankkiromahdus 1998|1998 Venäjä ajautui talouskriisiin]], joka oli seurausta valtionbudjetin huomattavasta alijäämästä. Alijäämää kattaakseen federaatio oli ryhtynyt kauppaamaan lyhytaikaisia [[GKO-velkakirjat|GKO-velkakirjoja]]. Aluksi velkakirjoista saatu tuotto tasoitti federaation inflaatiota niin, että rupla voitiin liittää yhdysvaltojen dollariin [[crawling peg]] -tekniikalla. Samalla Venäjän talous joutui kuitenkin myös alttiiksi kansainvälisten markkinoiden muutoksille. Vuoden 1997 [[Aasian talouskriisi]]n myötä polttoaineiden kysyntä ja hinnat laskivat ja sijoitusten määrä laski. Koska valtaosa Venäjän viennistä perustui tuolloin öljyn, maakaasun ja metallien viennille, kasvatti niistä saatavien tulojen väheneminen federaation budjetin jo ennestään huomattavaa alijäämää. GKO-velkakirjojen korot nousivat ja lopulta elokuussa 1998 Venäjä ajautui maksukyvyttömyyteen ja joutui [[devalvaatio|devalvoimaan]] ruplan. Talouskriisi johti useiden pankkien romahdukseen ja laski venäläisten tuloja entisestään. Keskipalkka tippui kriisiä edeltäneestä 180 dollarista 70 dollariin samalla kun inflaatio kasvoi 84 prosenttiin.<ref name="bofit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenpankki.fi/bofit_en/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Documents/bon0302.pdf | Nimeke = Elokuun 1998 talouskriisi | Tekijä = Tuomas Komulainen | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Siirtymätalouksien tutkimuslaitos
=== Putinin ensimmäiset kaudet ===
Rivi 135 ⟶ 137:
Valuutan devalvoitumisen seurauksena Venäjän teollisuuden [[kilpailukyky]] parani.<ref name="bofit" /> Ruplan romahdus, yhdessä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen voimakkaan nousun kanssa vaikuttivat vahvasti Venäjän talouden kasvuun. Vuoden 1998 talouskriisiä seuranneen viiden vuoden aikana valtion talous kasvoi lähes 40 %. [[Vladimir Putin]] toteutti ensimmäisellä valtakaudellaan useita talousuudistuksia, joiden pääsuunnittelija oli Venäjän talousministeri [[German Gref]]. Taajama- ja maatalousmaan omistaminen tehtiin mahdolliseksi myös yksityisille toimijoille, oikeuslaitosta uudistettiin länsimaisempaan suuntaan, verotusta uudistettiin poistamalla yrityskohtaisia verohelpotuksia ja lisäämällä kulujen vähennysoikeuksia. Muita verouudistuksia olivat voittoveron alentaminen sekä tuloveron muuttaminen 13 %:n [[tasavero]]ksi.<ref name="bofit_putin" />
Venäjän rahoitusjärjestelmään kohdistuvaa epäluottamusta pyrittiin parantamaan laajentamalla [[talletussuoja]] kattamaan kaikki keskuspankin kriteerit täyttäviin pankkeihin. Aikaisemmin ainoastaan maan suurimman pankin, [[Sberbank]]in, talletuksen olivat suojattuja. Byrokratian ja liiallisen kontrollin rasittamien pienyritysten roolia pyrittiin kasvattamaan yksinkertaistamalla yritysten rekisteröintimenetelmiä ja rajoittamalla viranomaistarkastusten määrää. Tahallisia konkursseja saatiin vähennettyä ja aikaisemmin oikeudettomasti kohdeltujen pienosakkaiden asemaa parannettua säätämällä [[osakeyhtiölaki]] sekä [[konkurssilaki]]. Tämä muutos ei pääsääntöisesti kuitenkaan yltänyt pienempiin yrityksiin, joille yrityksen julkisuuskuvalla ei ollut suurta merkitystä. Ulkomaankauppaa pyrittiin helpottamaan uudistamalla [[tullilaki]]a ja valuuttaliikenteen säätelystä luovuttiin uuden [[valuuttalaki|valuuttalain]] myötä lähes kokonaan.<ref name="bofit_putin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenpankki.fi/bofit_en/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Documents/bon0404.pdf | Nimeke = Venäjän talous Putinin aikana | Tekijä = Tuomas Komulainen, Vesa Korhonen, Seija Lainela, Jouko Rautava ja Pekka Sutela | Tiedostomuoto = pdf | Selite = ISSN 1456-811X
Putinin kahden ensimmäisen kauden aikana Venäjän BKT kasvoi 70 %, teollisuus 75 % ja sijoitusten määrä 125 %. Kehityksen myötä Venäjä nousi maailman kymmenen suurimman talouden joukkoon. Lisäksi Venäjä on kasvattanut merkitystään [[maailmantalous|maailmantaloudessa]] energian viejänä ja käyttänyt energianviennistä saamiaan tuloja tehokkaasti Neuvostoliiton aikaisten velkojen takaisinmaksamiseen. Vuosien 2000 ja 2008 välillä Venäjän köyhyysrajan alapuolella elävien määrä puoliintui ja keskipalkka ja -eläke moninkertaistuivat. Venäjä kärsi kuitenkin korkeasta inflaatiosta ja sen talous perustui hyvin pitkälti raaka-aineisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://en.rian.ru/analysis/20080301/100381963.html | Nimeke = Russia’s economy under Vladimir Putin: achievements and failures | Tekijä = | Ajankohta =1.3.2008 | Julkaisija = RIA Novosti | Viitattu =12.6.2012 }}</ref> Viimeiset Neuvostoliiton aikaiset velat Venäjä maksoi vuonna 2006.<ref name="arvopaperi_2.3.2012">[http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/eurooppa+rampii+venajalla+pyyhkii+hyvin/a786024 Eurooppa rämpii, Venäjällä pyyhkii hyvin] {{Wayback|1= http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/eurooppa+rampii+venajalla+pyyhkii+hyvin/a786024 |päiväys=20120306061857 }}. ''Arvopaperi'' 2.3.2012.</ref>
=== Medvedevin kausi ===
[[Dmitri Medvedev]] nousi Venäjän presidentiksi vuonna 2008, juuri [[Taantuma (2008–2009)|globaalin taantuman]] alussa. Taantumasta seuranneet öljyn hinnan lasku ja pääoman siirtyminen ulkomaille ajoivat Venäjän talouden taantumaan 2009. Tilannetta vaikeutti myös Venäjän pankkisektorin kehittymättömyys, ruplan devalvoituminen ja inflaatio.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Documents/bon0209.pdf | Nimeke = Venäjä ja kansainvälinen rahoituskriisi | Tiedostomuoto = pdf | Selite = ISSN 1456-811X | Julkaisu =
=== Putinin myöhemmät kaudet vuodesta 2012
[[Kuva:GDP_Eurasia.svg|thumb|right|Joidenkin entisten Neuvostoliiton maiden (ja Kiinan) bruttokansantuote henkeä kohti: Venäjä (Russia) merkitty
Venäjän talouden kasvu oli globaaliin finanssikriisiin eli vuoteen 2008 saakka paljon nopeampaa kuin se on ollut sen jälkeen. 2000-2008 BKT:n vuosikasvu oli keskimäärin 7 prosenttia, vuosina 2009-2018 vain prosentti. Vuosina 2010-2013 Venäjän talous kasvoi keskimäärin 3,5 % prosenttia, 2014-2018 enää noin 0,5 prosenttia vuodessa. Talouden kasvun hiipumisen taustalla on ollut maailmantalouden kasvuvauhdin hiipuminen, öljyn hinnannousun loppuminen sekä Venäjän 90-luvun reformeista saadun hyödyn loppuminen ja talousreformien loppuminen 2000-luvun alusta lukien. Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan eli vuoden 2014 jälkeen Venäjän talouspolitiikassa on korostunut [[Tuonnin korvausmalli|tuonninkorvaus]], eristäytyminen ja valtiojohtoisuus. Lisäksi samaan aikaan länsimaiden pakotteet ovat nostaneet ulkomaisen rahoituksen hintaa ja pakottaneet erityisesti venäläiset pankit vähentämään ulkomaista velkaansa tuntuvasti.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.iltalehti.fi/talous/a/469dbe28-ef86-4d5f-907b-720fcaad3c7a |nimeke=Putin mahtailee, mutta Venäjän talous kyntää syvällä
== Katso myös ==
Rivi 156 ⟶ 158:
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|fontti|viitteet=
* <ref name="etla">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.etla.fi/files/910_SUH_02_1_venaja.pdf | Nimeke = Nopean kasvun aika ohi Venäjällä? | Tekijä = Seija Lainela | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = ETLA | Viitattu = 7.1.2012 | arkisto = https://web.archive.org/web/20121013143106/http://etla.fi/files/910_SUH_02_1_venaja.pdf | arkistoitu = 13.10.2012 }}</ref>
<ref name="CPRussia">{{Verkkoviite | Osoite = http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/profiles/Russia.pdf | Nimeke = Country profile: Russia
}}
== Aiheesta muualla ==
Rivi 165 ⟶ 166:
* [http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_venajan_talous.html Venäjän talous vahvassa vedossa] Suomen tilastokeskus, 2006
* [http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=30932&contentlan=1&culture=fi-FI Maatiedosto Venäjä: Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa] Suomen Ulkoasiainministeriö, 2012
* [http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/ennuste/Pages/default.aspx BOFIT Venäjä-ennuste 2012–2014 / 1] {{Wayback|1=http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/ennuste/Pages/default.aspx |päiväys=20120322063225 }} Suomen pankki, 2012
*[https://atlas.media.mit.edu/en/profile/country/rus/ Observatory of Economic Complexity: Russia] {{en}}
* [http://www.finrusresearch.fi Rinrus Research] {{Wayback|1=http://www.finrusresearch.fi/ |päiväys=20141021211545 }} Talouselämän Venäjä-tietoa
{{Maailman kauppajärjestö}}
| |||