Ero sivun ”Pasilan rautatieasema” versioiden välillä

| avattu =1890

| lähijunat = {{YH-juna (Karjaa-Hanko) }} {{XY-juna}} {{U-juna}} {{L-juna}} {{E-juna}} {{A-juna}} {{I-juna}} {{P-juna}} {{K-juna}} {{T-juna}} {{D-juna}} {{R-juna}} {{Z-juna}}

| vaihdot = '''Raitiovaunut:''' {{Helsingin raitiolinja|2,}} {{Helsingin raitiolinja|7,}} {{Helsingin raitiolinja|9}} {{Helsingin raitiolinja|9N}}<br>'''Bussit:''' 23, 59, 69, [[Runkolinja 500|500]], 506, [[Runkolinja 510|510]], 518, 848

| pituudet = 322&nbsp;m; 425&nbsp;m <ref name ="A">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Verkkoselostus 2010 | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 63, 120 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ratahallintokeskus | Tunniste = F 3/2008. ISBN 978-952-445-254-0 (pdf). ISSN 1797-7037 (pdf) | www = http://www.rhk.fi/@Bin/2469495/Verkkoselostus_2010_fin_WEB.pdf | www-teksti = Selostuksen verkkoversio | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 20.8.2009 | Kieli = }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

Pasilan nykyinen asemarakennus otettiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Se on rakennettu pilarien varaan raiteiden yläpuolelle, ja se liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan [[Tripla (kauppakeskus)|kauppakeskus Triplaan]]. Aseman ja kauppakeskuksen ohieteläpuolella niiden eteläpuolitse kulkeesijaitsee [[Itä-Pasila|Itä-]] ja [[Länsi-Pasila]]n yhdistävä [[Pasilansilta]].

[[Pasila|Liikenne Helsingin ja Hämeenlinnan välillä alkoi vuonna 1862, mutta Pasilassa ei tuolloin vielä ollut liikennepaikkaa. Pasilaan]] alkoi rakentua ensimmäisiä sivuraiteita 1870-luvun lopulla, kun liikenne keskustassa ja [[Sörnäisten satama]]ssa kasvoi. Pasilasta tuli pysäkki vuonna 1876, ja asemaksi se nimettiin vuonna 1890. Säännöllinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1891.<ref name="Rautateiden Pasila, s. 4">Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 4</ref> Varsinaisesti ratapihan katsotaan saaneen alkunsa vuosinavuonna 1889.<ref name="Selvitys">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=106368&ttyyppi=pdf&kansio_id=91 | Nimeke = Pasilan veturitallit {{!}} Rakennushistoriallinen selvitys | Tekijä = Salastie, Riitta | Julkaisu = Kulttuuriympäristön palveluikkuna | Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto | Ajankohta = 31.5.1995 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. 4 Pasilan ratapiha- ja konepaja-alue | Viitattu = 24.8.2021}}</ref> Toinen raide päärautatieaseman ja Pasilan välille valmistui vuonna 1892. [[Pasilan veturitallit|Pasilan veturitalleja]] alettiin rakentaa vuonna 1897.<ref name="Rautateiden Pasila, s. 4"/>

[[KuvaTiedosto:Pasila_Fredriksberg.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Rauhanasema|Pasilan vanha asemarakennus]] 1970-luvulla. Taustalla [[Pasilan virastokeskus]].]]

Nykyinen asemarakennus on Pasilan neljäs asemarakennus, mikäli väliaikaisia rakennuksia ei oteta huomioon.<ref name="Talouselämä">{{lehtiviite | Otsikko = Pasilan torstaina avattava uusi asema on jo neljäs samalla paikalla | Tekijä = Repo, Harri | Julkaisu = Talouselämä | Ajankohta = 14.10.2019 | www = https://www.talouselama.fi/uutiset/pasilan-torstaina-avattava-uusi-asema-jo-neljas-samalla-paikalla-triplan-avulla-koko-keskus-nousee-ransistyneesta-takamaasta-helsingin-kakkoskeskustaksi/fcbfe714-efee-4c6f-b2f8-755066b02bb2}}</ref> Ensimmäinen asemarakennus rakennettiin 1890-luvulla todennäköisesti [[Bruno Granholm]]in suunnittelemana<ref name="Talouselämä" /> ratapiha-alueen länsilaidalle nykyisen [[Toralinna]]n pohjoispuolella.<ref>Mustonen & Rytilä 2002, s. 157</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = https://paulijokinen.fi/pasilan-kolme-asemaa-mita-tapahtui-vanhimmalle/ |Nimeke = Pasilan kolme asemaa -– mitä tapahtui vanhimmalle? | Kirjoittaja = Pauli Jokinen | Viitattu = 17.10.2019}}</ref> Sen alkuperäisen nimi oli läheisen maatilan mukaan Fredriksberg.<ref name=uuttahelsinkia>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/historia | Nimeke = Pasila, historia | Julkaisu = Uutta Helsinkiä | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Ajankohta = 14.2.2018 | Viitattu = 17.10.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20191017194001/https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/historia | arkistoitu = 17.10.2019 }}</ref> Aseman läheisyyteen muodostui 1900-luvun alussa pientaloalue, vanha [[Puu-Pasila]].<ref name="Talouselämä" />

Ratapiha-alueen laajentamissuunnitelman pohjana toimi saksalaisen insinööritoimiston C.O. Gleim & Eyden luoma ehdotus.<ref name="Selvitys"/> Sekä Pasilan että keskustan ratapihojen rakennus- ja laajennustyöt tehtiin vuosina 1900–1928.<ref name="Selvitys"/> 1920-luvulla rautateiden matkustajaliikenne siirrettiin alkuperäisen ratapihan itäpuolelle rakennetuille uusille raiteille, ja alkuperäinen ratapiha jäi ainoastaan tavaraliikenteen käyttöön. TällöinVuonna 1923 uudeksi henkilöliikenteen asemarakennukseksi rautatien itäpuolelle siirrettiin [[Vammeljoki|Vammeljoen]] puinen asemarakennus [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselta]].<ref name="Talouselämä" /><ref name="Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 21">Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 21</ref> Samalla kuitenkin katkesi suora kulkuyhteys asemarakennuksen ja Puu-Pasilan välillä. Aseman läheisyydessä nykyisen [[Itä-PasilanPasila]]n alueella oli vain teollisuushalleja ja varastoja.<ref name="Talouselämä" />. Pasilan aseman tärkein merkitys olikin vaihtoasemana, jossa voitiin siirtyä rantarataa pitkin Helsinkiin saapuvista junista päärataa pitkin Helsingistä pohjoiseen kulkeviin juniin tai päinvastoin.

[[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] ''[[Pro Helsingfors]]'' -suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Helsingin päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Vesikansa, Matti ja Sari Vesikansa | Nimeke = Kantakaupunkimme - Ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä | Sivut = 96-9796–97 | Luku = Keskustan suunnittelun taustaa |Julkaisija = Helsinki-Seura | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-9418-01-6}}</ref>

[[KuvaTiedosto:Pasilan asema, Ratapihantie 6, Pasilan asema-aukio - G27636 - hkm.HKMS000005-km0000noxm.jpg|pienoiskuva|vasen|Vuosina 1990–2017 käytössä ollut, kesällä 2017 purettu asemarakennus.]]

[[Itä-Pasila]]n rakentamisen yhteydessä vanha asemarakennus jäi ohi kulkevan Ratapihantien katualueelle, ja useiden vuosien ajan katu oli asemarakennuksen kohdalta kapeampi kuin muualla. Asemarakennus ei enää riittänyt palvelemaan kasvavia matkustajamääriä.<ref name="Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 21"/> Vuonna 1984 rakennus siirrettiin läheiselle Veturitorille [[Suomen Rauhanliitto|Suomen Rauhanliiton]] toimitiloiksi, [[Rauhanasema]]ksi.<ref name="Talouselämä" /> Uusi, vuonna 1990 rakennettu asemarakennus tehtiinrakennettiin pilarien varaan raiteiden yläpuolelle<ref name=uuttahelsinkia />, ja siinä oli myös liiketiloja ja ravintoloita. Liikekeskuksena se kuitenkin menestyi huonosti.<ref>{{lehtiviite | Kirjoittaja = Teemu Kuusijoensuu | Otsikko = Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmukohtaharha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi | Tekijä = Kuusijoensuu, Teemu | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 16.10.2019 | www = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006274247.html}}</ref> Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto [[Jauhiainen–Nuuttila]].<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-8646371 | Nimeke = Pasilan aseman ja Espoon kaupungintalon arkkitehti: Purkaminen surullista, mutta ymmärrettävää] | Tekijä = Helpinen, Varpu | Julkaisu = Yle | Ajankohta = 4.2.2016. | Viitattu 28.5.2023.}}</ref> Pääsuunnittelija oli arkkitehti [[Marja Nuuttila-Helenius]], jonka merkittävimpänä työnä asemaa on pidetty.<ref>Schulman, Pirkko-Liisa Schulman: [https://www.naistenaani.fi/marja-nuuttila-helenius-arkkitehti-arkkitehtitoimiston-osakas-ja-alan-uranuurtaja/ Marja Nuuttila-Helenius - arkkitehti, arkkitehtitoimiston osakas ja alan uranuurtaja] Naisten ääni. Viitattu 28.5.2023.</ref>

Aseman ruotsinkielinen nimi vaihtui Fredriksbergistä Böleksi 27. toukokuuta 1990.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003586973.html | Nimeke = MIKSI? &#124; Pasila muuttui Fredriksbergistä Böleksi | Tekijä = Erkkilä, Jorma | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 22.12.1996 | Viitattu = 24.8.2021 }}</ref> UudenUusi asemanasemarakennus vihittiin käyttöön syksyllä 1990.<ref name="s. 166">Mustonen & Rytilä 2002, s. 166</ref> Sen valmistumisesta lähtien Pasilassa ovat pysähtyneet lähijunien lisäksi myös kaikki kaukojunat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003015744.html|nimeke=Miksi? {{!}} Saako kaukojunalla matkustaa keskustasta Pasilaan?|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1990-10-04|selite=Maksullinen artikkeli|viitattu=2022-03-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lipunmyynti Pasilan asemalla lopetettiin vuoden 2016 alustaalussa.<ref>http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/a1448852705731art-2000002869732.html {{404| Nimeke = VR:n lipunmyynti loppuu 13 asemalta – ainakin 157 aiotaan irtisanoa | Tekijä = Pölkki, Minna & Teittinen, Paavo | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 30.11.2015 | Selite = Maksullinen artikkeli | Viitattu = 10.1.2024}}</ref>

Pasilan rautatieaseman länsipuolella, laituritasoa alempana, nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi entisen tavara­ra­tapihan alue, jonka virallinen nimi oli Pasilan alapiha.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kh2010/Esityslista24/Liitteet/Keski-Pasilan_ratapiha-alueen_muutostoiden_ratasuunnitelma_16.4.2010.pdf?Action=sd&id=%7B208C4FB5-498D-45C0-BFB5-848CDAF6CDA0%7D | Nimeke = Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma | Julkaisija = Liikennevirasto | Ajankohta = 16.4.2010 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. 6 | Viitattu = 24.8.2021}}</ref> Se sijaitsi laaksossa, jonka paikalla aikoinaan oli 1870-luvulla kuivatettu [[Töölönjärvi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/toolon_nimi.shtml | Nimeke = Helsingin Töölön kylän nimi | Tekijä = Pitkänen, Ritva Liisa Pitkänen,; Saarikivi, Janne & Suviranta, Sami | Julkaisu = Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125 | Ajankohta = elokuu 2003 | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 15. huhtikuuta 2013}}</ref> Ratapihaa käytettiin tavaraliikenteen lajittelussa sekä [[Helsingin satamarata|Helsingin satamaradan]] ja [[Sörnäisten satamarata|Sörnäisten satamaradan]] solmukohtana. Ratapihalta oli yhteydet [[Helsinki–Riihimäki-rata|pääradalle]], [[rantarata|rantaradalle]] ja [[Ilmalan varikko|Ilmalan varikolle]]. Sörnäisten satamarata alkoi suoraan ratapihasta itään, ja siitä haarautui raide myös [[Pasilan konepaja]]lle. Tavararatapihaa edelsi [[Töölön tavara-asema]], jonka toimintoja alettiin hiljalleen siirtää Pasilaan 1960-luvulla, ja joka lakkautettiin vuonna 1989.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2020_kaava/6284_1_YHS_Rautatientori_ja_Asema_aukio.pdf | Nimeke = Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys | Julkaisu = | Julkaisija = Helsingin kaupunkiympäristö | Ajankohta = 2020 | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 159 | Viitattu = 23.3.2023}}</ref>

Pasilan alapiha poistui käytöstä vuonnamarraskuussa 2008, kun [[Vuosaaren satama]] valmistui ja rahti­laiva­liikenne [[Länsisatama]]sta ja [[Sörnäisten satama]]sta siirtyi sinne. Kantakaupungin satamaradat purettiin, ja uutta satamaa varten rakennettiin [[Vuosaaren satamarata]]. PasilanVielä vuoteen 2014 asti Pasilassa oli niin kutsuttua rekkajunatoimintaa, jossa kuorma-autoja kuljetettiin junilla Ouluun.<ref>Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 135</ref> Sen jälkeen tavararapihan paikalle rakennettiin liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia, kuten kauppakeskus Tripla.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Pasila/Keski-Pasila|Nimeke=Keski-Pasilan suunnitelma|Julkaisija=Helsingin kaupunki|Viitattu=26.5.2009}} {{404|arkisto=https://web.archive.org/web/20110917164855/http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Pasila/Keski-Pasila|arkistoitu=17.9.2011}}</ref> Alueelle on rakentunut myös uusia katuja, joista [[Veturitie]] on keskeisin pääkatu. Purettujen ratojen tilalle avattiin [[Pasilan autojuna-asema]] vuonna 2012.

Kaikki Helsinkiin saapuvat ja Helsingistä lähtevät matkustajajunat pysähtyvät Pasilassa. Kaikki kaukojunat alkoivat pysähtyä asemalla 24. syyskuuta 1990.<ref>Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 18</ref> Venäjälle kulkevat junat eivät pysähtyneet Pasilassa 1990-luvun alkuvuosina, ja Pietariin kulkeva [[Sm6|Allegro]] ei pysähtynyt Pasilassa vuosina 2016–2020.

Pasilan rautatieaseman raidenumerointi muuttui 12. elokuuta 2019 siten, että raiteesta 5b tuli raide 6, raiteesta 6 raide 7, raiteesta 7 raide 8, raiteesta 8 raide 9 ja raiteesta 9 raide 10.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/791490-kuvat-pasilan-aseman-raidenumerot-vaihdettiin-viime-yona | Nimeke = Kuvat: Pasilan aseman raidenumerot vaihdettiin viime yönä | Tekijä = Siippainen, Aapo | Julkaisu = Helsingin Uutiset | Ajankohta = 12.8.2019 | Viitattu 19.8.2019}}</ref> Lokakuussa 2019 käyttöön otettiin myös uusi raide numerolla 11.<ref>{{Cite webVerkkoviite|urlOsoite=https://www.hsl.fi/pasila|titleNimeke=Uusi Pasilan asema aukeaa 17. lokakuuta!}}</ref> Raide 7 on yleensä käytössä vain poikkeustapauksissa.<ref>https://www.junat.net/fi/pasila</ref>

* Raide 8: Lähijunat {{E-juna}}, {{U-juna}}, {{Y-juna}} ja {{YH-juna (Karjaa-Hanko)}} sekä kaukojunat Turkuun

* [[VR-Yhtymä|VR:n]] paikallisjunat[[Helsingin seudun lähijunaliikenne|lähijunat]]

* [[Helsingin raitioliikenneraitiolinjat|Raitiovaunulinjat]] 2, 7 ja 9

** 23 [[Rautatientori]]–Pasila– – Pasila – [[Pirkkola]]

** [[Runkolinja 500|500]] [[Itäkeskus]]–Pasila– – Pasila – [[Munkkivuori]]

** 510 [[Herttoniemi]]–Pasila– – Pasila – [[Westendinasema]]

** 59 Sompasaari–Kalasatama–Pasila–Sompasaari – Kalasatama – Pasila – [[Pajamäki]]

** 69 [[Kamppi]] – [[PatolaPasila]] – [[Malmi (Helsinki)|Malmi]] – [[Jakomäki]]

** 506 [[Myllypuro]] – [[Viikki]] – [[Kumpula]]–Pasila– – Pasila – [[Meilahti]] – [[Ruskeasuo]]

** 518 Ilmala–Pasila–Jakomäki–Ilmala – Pasila – Jakomäki – [[Hakunila]] – [[Kuninkaanmäki]]

Asemalla, Helsingin suuntaan, on yksi [[tasoristeys]] nimeltään Pasila”Pasila nousupaikkanousupaikka” ja toisessa päässä Helsinki[[Helsinki–Riihimäki-rata|Helsinki–Riihimäki-Riihimäki radalla]] laitureiden ulkopuolella on PSL“PSL 472 nousupaikka".

[[Luokka:Keski-Pasila|Rautatieasema]]