Ero sivun ”Pasilan rautatieasema” versioiden välillä

| avattu =1890

| lähijunat = {{H-juna (Karjaa-Hanko) }} {{Y-juna}} {{U-juna}} {{L-juna}} {{E-juna}} {{A-juna}} {{I-juna}} {{KP-juna}} {{PK-juna}} {{T-juna}} {{D-juna}} {{R-juna}} {{Z-juna}}

| vaihdot = '''Raitiovaunut:''' {{Helsingin raitiolinja|2,}} {{Helsingin raitiolinja|7,}} {{Helsingin raitiolinja|9}} {{Helsingin raitiolinja|9N}}<br>'''Bussit:''' 23, 59, 69, [[Runkolinja 500|500]], 506, [[Runkolinja 510|510]], 518, 848

| pituudet = 322&nbsp;m; 425&nbsp;m <ref name ="A">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Verkkoselostus 2010 | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 63, 120 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ratahallintokeskus | Tunniste = F 3/2008. ISBN 978-952-445-254-0 (pdf). ISSN 1797-7037 (pdf) | www = http://www.rhk.fi/@Bin/2469495/Verkkoselostus_2010_fin_WEB.pdf | www-teksti = Selostuksen verkkoversio | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 20.8.2009 | Kieli = }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

'''Pasilan rautatieasema''' ({{RHK-lyhenne|Psl}}, {{k-sv|Böle järnvägsstation}}, vuoteen 1990 ruotsinkielinen nimi oli ''Fredriksbergs järnvägsstation'', [[ratakilometrijärjestelmä|ratakm]] 3+230) on [[Helsingin päärautatieasema]]n ohella merkittävä [[rautatie|rautateiden]] henkilöliikennekeskittymä [[Helsinki|Helsingin]] kaupungin alueella ja koko [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]]. Matkustajamäärällä mitattuna se on [[Suomi|Suomen]] toiseksi suurin [[rautatieasema]] Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Asema sijaitsee [[Pasila|Keski-PasilassaPasila]]ssa noin kolmen kilometrin päässä Helsingin päärautatieasemalta pohjoiseen. Näiden kahden aseman välisellä matkalla matkustaa vuodessa noin 25,7 miljoonaa matkustajaa ja matkustajien määrällä mitattuna se on Suomen vilkkain rataosa.

Pasilan nykyinen asemarakennus otettiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Se on rakennettu pilarien varaan raiteiden yläpuolelle, ja se liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan kauppakeskukseen, [[MallTripla of(kauppakeskus)|kauppakeskus TriplaTriplaan]]an. Aseman ja kauppakeskuksen ohieteläpuolella niiden eteläpuolitse kulkeesijaitsee [[Itä-Pasila|Itä-]] ja [[Länsi-PasilanPasila]]n yhdistävä [[Pasilansilta]].

Liikenne Helsingin ja Hämeenlinnan välillä alkoi vuonna 1862, mutta Pasilassa ei tuolloin vielä ollut liikennepaikkaa. Pasilaan alkoi rakentua ensimmäisiä sivuraiteita 1870-luvun lopulla, kun liikenne keskustassa ja [[Sörnäisten satama]]ssa kasvoi. Pasilasta tuli pysäkki vuonna 1876, ja asemaksi se nimettiin vuonna 1890. Säännöllinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1891.<ref name="Rautateiden Pasila, s. 4">Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 4</ref> Varsinaisesti ratapihan katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1889.<ref name="Selvitys">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=106368&ttyyppi=pdf&kansio_id=91 | Nimeke = Pasilan veturitallit {{!}} Rakennushistoriallinen selvitys | Tekijä = Salastie, Riitta | Julkaisu = Kulttuuriympäristön palveluikkuna | Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto | Ajankohta = 31.5.1995 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. 4 Pasilan ratapiha- ja konepaja-alue | Viitattu = 24.8.2021}}</ref> VarsinaisestiToinen ratapihanraide katsotaanpäärautatieaseman saaneenja alkunsaPasilan välille valmistui vuosinavuonna 1889–18901892. [[Pasilan veturitallit|Pasilan veturitalleja]] alettiin rakentaa vuonna 1897.<ref name="SelvitysRautateiden Pasila, s. 4"/>

[[KuvaTiedosto:Pasila_Fredriksberg.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Rauhanasema|Pasilan vanha asemarakennus]] 1970-luvulla. Taustalla [[Pasilan virastokeskus]].]]

Nykyinen asemarakennus on Pasilan neljäs asemarakennus, mikäli väliaikaisia rakennuksia ei oteta huomioon.<ref name="Talouselämä">{{lehtiviite | Otsikko = Pasilan torstaina avattava uusi asema on jo neljäs samalla paikalla | Tekijä = Repo, Harri | Julkaisu = Talouselämä | Ajankohta = 14.10.2019 | www = https://www.talouselama.fi/uutiset/pasilan-torstaina-avattava-uusi-asema-jo-neljas-samalla-paikalla-triplan-avulla-koko-keskus-nousee-ransistyneesta-takamaasta-helsingin-kakkoskeskustaksi/fcbfe714-efee-4c6f-b2f8-755066b02bb2}}</ref> Ensimmäinen asemarakennus rakennettiin 1890-luvulla todennäköisesti [[Bruno Granholm]]in suunnittelemana<ref name="Talouselämä" /> ratapiha-alueen länsilaidalle nykyisen [[Toralinna]]n pohjoispuolella.<ref>Mustonen & Rytilä 2002, s. 157</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = https://paulijokinen.fi/pasilan-kolme-asemaa-mita-tapahtui-vanhimmalle/ |Nimeke = Pasilan kolme asemaa -– mitä tapahtui vanhimmalle? | Kirjoittaja = Pauli Jokinen | Viitattu = 17.10.2019}}</ref> Sen alkuperäisen nimi oli läheisen maatilan mukaan Fredriksberg.<ref name=uuttahelsinkia>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/historia | Nimeke = Pasila, historia | Julkaisu = Uutta Helsinkiä | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Ajankohta = 14.2.2018 | Viitattu = 17.10.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20191017194001/https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/historia | arkistoitu = 17.10.2019 }}</ref> Aseman läheisyyteen muodostui 1900-luvun alussa pientaloalue, vanha [[Puu-Pasila]].<ref name="Talouselämä" />

Ratapiha-alueen laajentamissuunnitelman pohjana toimi saksalaisen insinööritoimiston C.O. Gleim & Eyden luoma ehdotus.<ref name="Selvitys"/> Sekä Pasilan että keskustan ratapihojen rakennus- ja laajennustyöt tehtiin vuosina 1900–1928.<ref name="Selvitys"/> 1920-luvulla rautateiden matkustajaliikenne siirrettiin alkuperäisen ratapihan itäpuolelle rakennetuille uusille raiteille, ja alkuperäinen ratapiha jäi ainoastaan tavaraliikenteen käyttöön. TällöinVuonna 1923 uudeksi henkilöliikenteen asemarakennukseksi rautatien itäpuolelle siirrettiin [[Vammeljoki|Vammeljoen]] puinen asemarakennus [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselta]].<ref name="Talouselämä" /><ref name="Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 21">Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 21</ref> Samalla kuitenkin katkesi suora kulkuyhteys asemarakennuksen ja Puu-Pasilan välillä. Aseman läheisyydessä nykyisen [[Itä-PasilanPasila]]n alueella oli vain teollisuushalleja ja varastoja.<ref name="Talouselämä" />. Pasilan aseman tärkein merkitys olikin vaihtoasemana, jossa voitiin siirtyä rantarataa pitkin Helsinkiin saapuvista junista päärataa pitkin Helsingistä pohjoiseen kulkeviin juniin tai päinvastoin.

Aseman suomenkielisen nimen Pasila [[Rautatiehallitus]] vahvisti käyttöön vuonna 1925. Nimi johtui Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta Karl Pasilasta, jonka nimeä oli muutoinkin jo alettu käyttää myös alueen nimenä.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 126 | Luku = Pasila–Böle–Fredriksberg | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970 | Tunniste = ISBN 951-771-220-0 | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf}}</ref> Aseman ruotsinkielisenä nimenä pysyi tällöin edelleen Fredriksberg, vaikka [[Pasila]]nPasilan kaupunginosan ruotsinkielinen nimi oli Böle.

[[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] ''[[Pro Helsingfors]]'' -suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Helsingin päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Vesikansa, Matti ja Sari Vesikansa | Nimeke = Kantakaupunkimme - Ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä | Sivut = 96-9796–97 | Luku = Keskustan suunnittelun taustaa |Julkaisija = Helsinki-Seura | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-9418-01-6}}</ref>

[[KuvaTiedosto:Pasilan asema, Ratapihantie 6, Pasilan asema-aukio - G27636 - hkm.HKMS000005-km0000noxm.jpg|pienoiskuva|vasen|Vuosina 1990–2017 käytössä ollut, kesällä 2017 purettu asemarakennus.]]

[[Itä-Pasila]]n rakentamisen yhteydessä vanha asemarakennus jäi ohi kulkevan Ratapihantien katualueelle, ja useiden vuosien ajan katu oli asemarakennuksen kohdalta kapeampi kuin muualla. Asemarakennus ei enää riittänyt palvelemaan kasvavia matkustajamääriä.<ref name="Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 21"/> Vuonna 1984 rakennus siirrettiin läheiselle Veturitorille [[Suomen Rauhanliitto|Suomen Rauhanliiton]] toimitiloiksi, [[Rauhanasema]]ksi.<ref name="Talouselämä" /> Uusi, vuonna 1990 rakennettu asemarakennus tehtiinrakennettiin pilarien varaan raiteiden yläpuolelle<ref name=uuttahelsinkia />, ja siinä oli myös liiketiloja ja ravintoloita. Liikekeskuksena se kuitenkin menestyi huonosti.<ref>{{lehtiviite | Kirjoittaja = Teemu Kuusijoensuu | Otsikko = Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmukohtaharha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi | Tekijä = Kuusijoensuu, Teemu | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 16.10.2019 | www = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006274247.html}}</ref> Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto [[Jauhiainen–Nuuttila]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-8646371 | Nimeke = Pasilan aseman ja Espoon kaupungintalon arkkitehti: Purkaminen surullista, mutta ymmärrettävää | Tekijä = Helpinen, Varpu | Julkaisu = Yle | Ajankohta = 4.2.2016 | Viitattu 28.5.2023}}</ref> Pääsuunnittelija oli arkkitehti [[Marja Nuuttila-Helenius]], jonka merkittävimpänä työnä asemaa on pidetty.<ref>Schulman, Pirkko-Liisa: [https://www.naistenaani.fi/marja-nuuttila-helenius-arkkitehti-arkkitehtitoimiston-osakas-ja-alan-uranuurtaja/ Marja Nuuttila-Helenius - arkkitehti, arkkitehtitoimiston osakas ja alan uranuurtaja] Naisten ääni. Viitattu 28.5.2023.</ref>

Aseman ruotsinkielinen nimi vaihtui Fredriksbergistä Böleksi 27. toukokuuta 1990.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003586973.html | Nimeke = MIKSI? &#124; Pasila muuttui Fredriksbergistä Böleksi | Tekijä = Erkkilä, Jorma | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 22.12.1996 | Viitattu = 24.8.2021 }}</ref> UudenUusi asemanasemarakennus vihittiin käyttöön syksyllä 1990.<ref name="s. 166">Mustonen & Rytilä 2002, s. 166</ref> Sen valmistumisesta lähtien Pasilassa ovat pysähtyneet lähijunien lisäksi myös kaikki kaukojunat.<ref>{{lähdeVerkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003015744.html|nimeke=Miksi? {{!}} Saako kaukojunalla matkustaa keskustasta Pasilaan?|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1990-10-04|selite=Maksullinen artikkeli|viitattu=2022-03-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lipunmyynti Pasilan asemalla lopetettiin vuoden 2016 alustaalussa.<ref>http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/a1448852705731art-2000002869732.html {{404| Nimeke = VR:n lipunmyynti loppuu 13 asemalta – ainakin 157 aiotaan irtisanoa | Tekijä = Pölkki, Minna & Teittinen, Paavo | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 30.11.2015 | Selite = Maksullinen artikkeli | Viitattu = 10.1.2024}}</ref>

[[Tiedosto:Pasilan rautatieasema 1995 HKMS000005 km002jsi.jpg|pienoiskuva|vasen|Vaunuja ratapihalla vuonna 1995.]]
[[Tiedosto:Fredikanterassi - G27626 - hkm.HKMS000005-km0000novu.jpg|pienoiskuva|[[Keski-Pasila|Keski-Pasilaa]] vuonna 2014, neljä vuotta ratapihan purkamisen jälkeen. Alapihan paikalle on sittemmin rakennettu muun muassa Pasilan uusi pääkatu [[Veturitie]].]]

Pasilan rautatieaseman länsipuolella, laituritasoa alempana, nykyisen [[Keski-Pasila]]nPasilan alueella sijaitsi entisen tavara­ra­tapihan alue, jonka virallinen nimi oli Pasilan alapiha.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kh2010/Esityslista24/Liitteet/Keski-Pasilan_ratapiha-alueen_muutostoiden_ratasuunnitelma_16.4.2010.pdf?Action=sd&id=%7B208C4FB5-498D-45C0-BFB5-848CDAF6CDA0%7D | Nimeke = Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma | Julkaisija = Liikennevirasto | Ajankohta = 16.4.2010 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. 6 | Viitattu = 24.8.2021}}</ref> Se sijaitsi laaksossa, jonka paikalla aikoinaan oli 1870-luvulla kuivatettu [[Töölönjärvi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/toolon_nimi.shtml | Nimeke = Helsingin Töölön kylän nimi | Tekijä = Pitkänen, Ritva Liisa Pitkänen,; Saarikivi, Janne & Suviranta, Sami | Julkaisu = Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125 | Ajankohta = elokuu 2003 | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 15. huhtikuuta 2013}}</ref> Ratapihaa käytettiin tavaraliikenteen lajittelussa sekä [[Helsingin satamarata|Helsingin satamaradan]] ja [[Sörnäisten satamarata|Sörnäisten satamaradan]] solmukohtana. Ratapihalta oli yhteydet [[Helsinki–Riihimäki-rata|pääradalle]], [[rantarata|rantaradalle]] ja [[Ilmalan varikko|Ilmalan varikolle]]. Sörnäisten satamarata alkoi suoraan ratapihasta itään, ja siitä haarautui raide myös [[Pasilan konepaja]]lle. Tavararatapihaa edelsi [[Töölön tavara-asema]], jonka toimintoja alettiin hiljalleen siirtää Pasilaan 1960-luvulla, ja joka lakkautettiin vuonna 1989.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2020_kaava/6284_1_YHS_Rautatientori_ja_Asema_aukio.pdf | Nimeke = Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys | Julkaisu = | Julkaisija = Helsingin kaupunkiympäristö | Ajankohta = 2020 | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 159 | Viitattu = 23.3.2023}}</ref>

Pasilan alapiha poistui käytöstä vuonnamarraskuussa 2008, kun [[Vuosaaren satama]] valmistui ja rahti­laiva­liikenne [[Länsisatama]]sta ja [[Sörnäisten satama]]sta siirtyi sinne. Kantakaupungin satamaradat purettiin, ja uutta satamaa varten rakennettiin [[Vuosaaren satamarata]]. PasilanVielä vuoteen 2014 asti Pasilassa oli niin kutsuttua rekkajunatoimintaa, jossa kuorma-autoja kuljetettiin junilla Ouluun.<ref>Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 135</ref> Sen jälkeen tavararapihan paikalle rakennettiin liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia, kuten [[Tripla (kauppakeskus)|kauppakeskus Tripla]].<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Pasila/Keski-Pasila|Nimeke=Keski-Pasilan suunnitelma|Julkaisija=Helsingin kaupunki|Viitattu=26.5.2009}} {{404|arkisto=https://web.archive.org/web/20110917164855/http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Pasila/Keski-Pasila|arkistoitu=17.9.2011}}</ref> Alueelle on rakentunut myös uusia katuja, joista [[Veturitie]] on keskeisin pääkatu. Purettujen ratojen tilalle avattiin [[Pasilan autojuna-asema]] vuonna 2012.

Kaikki Helsinkiin saapuvat ja Helsingistä lähtevät matkustajajunat pysähtyvät Pasilassa. Kaikki kaukojunat alkoivat pysähtyä asemalla 24. syyskuuta 1990.<ref>Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 18</ref> Venäjälle kulkevat junat eivät pysähtyneet Pasilassa 1990-luvun alkuvuosina, ja Pietariin kulkeva [[Sm6|Allegro]] ei pysähtynyt Pasilassa vuosina 2016–2020.

Pasilan rautatieaseman raidenumerointi muuttui 12. elokuuta 2019 siten, että raiteesta 5b tuli raide 6, raiteesta 6 raide 7, raiteesta 7 raide 8, raiteesta 8 raide 9 ja raiteesta 9 raide 10.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/791490-kuvat-pasilan-aseman-raidenumerot-vaihdettiin-viime-yona | Nimeke = Kuvat: Pasilan aseman raidenumerot vaihdettiin viime yönä | Tekijä = Siippainen, Aapo | Julkaisu = Helsingin Uutiset | Ajankohta = 12.8.2019 | Viitattu 19.8.2019}}</ref> Lokakuussa 2019 käyttöön otettiin myös uusi raide numerolla 11.<ref>{{Cite webVerkkoviite|urlOsoite=https://www.hsl.fi/pasila|titleNimeke=Uusi Pasilan asema aukeaa 17. lokakuuta!}}</ref> Raide 7 on yleensä käytössä vain poikkeustapauksissa.<ref>https://www.junat.net/fi/pasila</ref>

* Raiteet 1, 5 ja, 6, 9 ja 10

* Raide 8: Lähijunat {{E-juna}}, {{U-juna}}, {{Y-juna}} ja {{YH-juna (Karjaa-Hanko)}} sekä kaukojunat Turkuun

* [[VR]]:n kaukojunat

* [[Helsinki|Helsingin]] [[bussiraitiolinjat|Raitiovaunulinjat]]t: 2, 7 ja 9

** 5023 [[SompasaariRautatientori]] –[[Kalasatama]]–Pasila–[[Ilmala]] Pasila – [[MaunulaPirkkola]]

** [[Runkolinja 500|500]] [[Itäkeskus]]–Pasila– – Pasila – [[Munkkivuori]]

** 510 [[Herttoniemi]]–Pasila– – Pasila – [[Westendinasema]]

** 59 Sompasaari–Kalasatama–Pasila–Sompasaari – Kalasatama – Pasila – [[Pajamäki]]

** 69 [[Kamppi]] – [[PatolaPasila]] – [[Malmi (Helsinki)|Malmi]]- – [[Jakomäki]]

** 506 [[Myllypuro]]- – [[Viikki]]- – [[Kumpula]]–Pasila– – Pasila – [[Meilahti]] – [[Ruskeasuo]]

** 518 Ilmala-Pasila–Jakomäki– – Pasila – Jakomäki – [[Hakunila]] – [[Kuninkaanmäki]]

PasilanPasila asema,Veturitieltä Asemapäällikönkatu 6, Lähijuna matkalla Helsinkiinnähtynä - G45728G27643 - hkm.HKMS000005-km0000onrmkm0000noz4.jpg|[[Rantarata]] haarautuu asemalta länteen ristikkosiltojen yli.

Motorail station in Pasila, Helsinki, Finland, 2019 June.jpg|[[HartwallSeututie Arena100|Hakamäentien]]n kupeessapohjoispuolella sijaitsee [[Pasilan autojuna-asema]].

[[Luokka:Keski-Pasila|Rautatieasema]]