Ero sivun ”Moderni” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Katso myös: muutama linkki pois
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(14 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
'''Modernilla''' viitataan yleensä [[Keskiaika|keskiajan]] jälkeiseen historialliseen vaiheeseen, jossa [[feodalismi]]sta tai [[Maatalousyhteiskunta|maatalousyhteiskunnasta]] siirrytään kohti [[kapitalismi]]a, [[teollistuminen|teollistumista]], [[maallistuminen|maallistumista]], [[rationalisaatio]]ta, [[kansallisvaltio]]ta [[Instituutio|instituutioineen]] ja erilaisia valvonnan muotoja. Moderni liittyy [[Uusi aika|uuden ajan]] historialliseen aikakauteen ja [[modernismi]]in, mutta se muodostaa kuitenkin erillisen käsitteen. Siinä missä [[valistus]] merkitsee erityistä länsimaisen filosofian liikettä, moderni viittaa yleensä vain kapitalismin nousun [[sosiaaliset suhteet|sosiaalisiin suhteisiin]].
'''Moderni''' tarkoittaa uutta tai [[nykyaika]]ista, tätä päivää koskevaa. [[Yhteiskuntatieteet|Yhteiskuntatieteissä]], [[kulttuurihistoria|kulttuuri]]-, [[aatehistoria|aate]]- ja [[taidehistoria]]ssa käsitettä on käytetty kuvaamaan yhteiskunnan, taiteen tai kulttuurin tilaa 1800-luvulta alkaen. Jokainen aika luo nykyaikaisuutensa. Esimerkiksi [[keskiaika|keskiajalla]] [[gotiikka|goottilaisten]] kirkkojen katsottiin olevan moderneja. Modernin vastakohta on perinteinen eli traditionaalinen.
 
Moderni voi myös viitata [[älyllinen kulttuuri|älyllisen kulttuurin]] suuntauksiin, jotka syntyivät liittyneinä [[maallistuminen|maallistumiseen]] ja [[Jälkiteollinen yhteiskunta|jälkiteolliseen aikaan]], kuten [[marxismi]]in, [[eksistentialismi]]in ja [[yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteiden]] perustamiseen.
==Antiikin ja modernin kiista==
 
== Kiista antiikista ja modernista ==
[[Antiikki|Antiikin]] ja modernin välinen [[kirjallisuus|kirjallisuutta]] ja [[taide]]tta koskeva kiista syntyi Ranskassa 1600-luvun lopulla. Siinä antiikin kannattajat (''Anciens'') korostivat antiikin kirjailijoiden ansioita ja väittivät, että olisi parasta, jos kirjailija jäljittelisi ikuisia, suuria esikuvia.
 
Kiista alkoi, kun muun muassa ''Hanhiemon satujen'' kirjoittajakirjoittajan [[Charles Perrault]]in esitettyä esittivuonna 1687 [[Ranskan Akatemia]]ssa runon, jossa hän epäili antiikin ylivoimaa. Hän kirjoitti: {{sitaatti|Kaunis antiikki on kunnioitettavaa aikaa, mutta en usko sen milloinkaan olleen ihailtavaa. Katselen muinaiskansojen miehiä polveani notkistamatta. He ovat suuria, se on totta, mutta ihmisiä kuten mekin. <ref>Shück, Maailman kirjallisuus 5, s.360 sivulla http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/1_saannoista/klass_1105.htm luettu 12.7.2007</ref>}} Tätä ajatusta kannattivat modernit (''Modernes'').
Antiikin kannattajat (''Anciens'') korostivat antiikin kirjailijoiden ansioita ja väittivät, että parasta kirjailijalle olisi jäljitellä suuria esikuvia, jotka ovat ikuisia.
 
AntiikinAntiikista ja moderninmodernista välistä kiistaa käytiinkiisteltiin myös Englannissa, Saksassa ja Ruotsissa. Näin alkoi pitkään kestänyt keskustelu, jonka hävisi vähitellen antiikkia korostava traditio vähitellen hävisi. Myöhemmin kiistasta tuli osoitus modernin ylivoimaisuudesta ja modernin aikakauden [[edistysusko]]n tunnukseksi tuli taistelu, jossa antiikki häviää modernille.
Kiista alkoi, kun muun muassa ''Hanhiemon satujen'' kirjoittaja [[Charles Perrault]] esitti 1687 [[Ranskan Akatemia]]ssa runon, jossa hän epäili antiikin ylivoimaa. Hän kirjoitti: {{sitaatti|Kaunis antiikki on kunnioitettavaa aikaa, mutta en usko sen milloinkaan olleen ihailtavaa. Katselen muinaiskansojen miehiä polveani notkistamatta. He ovat suuria, se on totta, mutta ihmisiä kuten mekin. <ref>Shück, Maailman kirjallisuus 5, s.360 sivulla http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/1_saannoista/klass_1105.htm luettu 12.7.2007</ref>}} Tätä ajatusta kannattivat modernit (''Modernes'').
 
[[Risto Niemi-Pynttäri]] ja [[Juha Teppo]] toteavat ''Euroopan kirjallisuushistoriassa'': ”Kärjistetysti ilmaistuna, ennen modernia aikaa kaikki vanha oli ilman muuta parempaa kuin uusi. Moderneilla uutuuksien markkinoilla kaikesta uudesta on tullut kyselemättä parempaa kuin vanhasta. Antiikin ja modernin väliset kiistat ovat tuon aikakauden muuttumisen merkkejä.” <ref>http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/1_saannoista/klass_1105.htm {{Wayback|1=http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/1_saannoista/klass_1105.htm |päiväys=20070820150230 }} luettu 12.7.2007</ref>
Antiikin ja modernin välistä kiistaa käytiin myös Englannissa, Saksassa ja Ruotsissa. Näin alkoi pitkään kestänyt keskustelu, jonka hävisi vähitellen antiikkia korostava traditio. Myöhemmin kiistasta tuli osoitus modernin ylivoimaisuudesta ja modernin aikakauden [[edistysusko]]n tunnukseksi tuli taistelu, jossa antiikki häviää modernille.
 
Risto Niemi-Pynttäri ja Juha Teppo toteavat Euroopan kirjallisuushistoriassa: ”Kärjistetysti ilmaistuna, ennen modernia aikaa kaikki vanha oli ilman muuta parempaa kuin uusi. Moderneilla uutuuksien markkinoilla kaikesta uudesta on tullut kyselemättä parempaa kuin vanhasta. Antiikin ja modernin väliset kiistat ovat tuon aikakauden muuttumisen merkkejä.” <ref> http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/1_saannoista/klass_1105.htm luettu 12.7.2007</ref>
 
==Moderni ja postmoderni==
Modernia alettiin kritisoida 1970-luvulla. [[Valistus|Valistuksen]] ajalta peräisin oleva [[Rationalismi|rationalistinen]] eetos, moderniteetti haluttiin kyseenalaistaa. Jotkut jopa tuomitsivat modernin maailman menneeksi ja ohitetuksi vaiheeksi. Tämän vuoksi sanalle moderni on syntynyt erityismerkitys, jollajoka kuvataankuvaa useita yhteiskunnan tai kulttuurin ilmiöitä noin vuosina 1850-1970. Esimerkiksi ''moderni taide'' ei tarkoita enää pelkästään uutta, tämän hetken tai oman aikamme taidetta, vaan sitäjota kuvataan usein sanalla [[nykytaide]]. Moderni siis viittaa myös [[modernismi]]in. Samalla tavalla on tulkittu myös esimerkiksi sanoja ''moderni arkkitehtuuri'' tai, ''modernin taiteen museo'' tai ''moderni yhteiskunta''. Näissä yhteyksissä modernista puhutaankin usein mennessä aikamuodossa.
 
Modernia alettiin kritisoida 1970-luvulla. [[Valistus|Valistuksen]] ajalta peräisin oleva [[Rationalismi|rationalistinen]] eetos, moderniteetti haluttiin kyseenalaistaa. Jotkut jopa tuomitsivat modernin maailman menneeksi ja ohitetuksi vaiheeksi. Tämän vuoksi sanalle moderni on syntynyt erityismerkitys, jolla kuvataan useita yhteiskunnan tai kulttuurin ilmiöitä noin 1850-1970. Esimerkiksi ''moderni taide'' ei tarkoita enää pelkästään uutta, tämän hetken tai oman aikamme taidetta, vaan sitä kuvataan usein sanalla [[nykytaide]]. Moderni siis viittaa myös [[modernismi]]in. Samalla tavalla on tulkittu myös esimerkiksi sanoja ''moderni arkkitehtuuri'' tai ''modernin taiteen museo'' tai ''moderni yhteiskunta''. Näissä yhteyksissä modernista puhutaankin usein mennessä aikamuodossa.
 
Modernille ominaista on:
*[[rationaalisuus]] ja usko järkeen
*[[Maallistuminen|sekularisaatio]] eli maallistuminen
*[[teollistuminen]] ja [[massatuotanto]]
*[[kapitalismi]]
*[[edistysusko|usko edistykseen]] ja aineelliseen kasvuun
*[[yhteiskunta|yhteiskunnallisten]] alojen, kuten [[etiikka|etiikan]], [[politiikka|politiikan]], [[oikeus|oikeuden]] ja [[talous|talouden]] eriytyminen toisistaan ainakin käsitteellisesti
 
==Lähteet==
<references/>
 
==Katso myös==
 
* [[Modernisaatio]]
* [[Esimoderni]]
Rivi 35 ⟶ 29:
* [[Nykyaika]]
* [[Nykytaide]]
* [[PostmoderniPostmodernismi]]
* [[Uusin aika]]
* [[Valistus]]
 
==Lähteet==
[[Luokka:Kulttuurisuuntaukset]]
{{Viitteet}}
 
 
[[Luokka:Kulttuurisuuntaukset]]
[[bg:Модерн]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[de:Moderne]]
[[en:Modernity]]
[[es:Modernidad]]
[[fr:Modernité]]
[[ko:근대성]]
[[it:Modernità]]
[[pt:Modernidade]]
[[sv:Modernitet]]
[[zh:現代性]]