Ero sivun ”Kabul” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
(17 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
{{Kaupunki2
{{Tämä artikkeli|kertoo [[Afganistan]]in pääkaupungista. Kabul on myös [[Kabul (Israel)|kylä Israelissa]].}}{{Kaupunki2
| virallinen_nimi = Kabul
| muu_nimi = کابل
Rivi 17:
| kartta_koko =
| kartta_kuvateksti =
| pushpin_map = AfghanistanAfganistan
| pushpin_label_position = left
| aluetyyppi = Valtio
Rivi 75:
| huomautukset =
}}
'''Kabul''' ({{k-ps|کابل|Kābəl}}; {{k-fa|'''کابل'''|Kābol}}) on [[Afganistan]]in [[pääkaupunki]] ja maan suurin kaupunki. Kaupunki sijaitsee Keski-Afganistanin itäosassa [[Kabul (joki)|Kabuljoen]] laaksossa. Kaupungilla on pitkä historia ja Afganistanin pääkaupunki siitä tuli 1700-luvulla. Kaupunki kärsi huomattavia tuhoja Afganistanin sisällissodan aikana vuosien 1992 ja 1996 välillä. Sittemmin kaupunki on kasvanut vauhdikkaasti etenkin [[Taliban]]-hallinnon [[Afganistanin sota (2001–)|kukistumisen]] jälkeen vuonna 2001. Kabul on kuulunut maailman nopeimmin kasvavien kaupunkien joukkoon.
 
Kabulin asukasluvusta ei ole täysin luotettavia tilastotietoja, mutta esimerkiksi erään [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n arvion mukaan kaupungin asukasluku vuonna 2015 oli 2 970 713–3 564 855.
 
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Mountains of Kabul.jpg|thumb|vasen|Vuoria vasten Kabulin taivaanrantaa.]]
Kabul sijaitsee Keski-[[Afganistan]]in itäosassa [[Kabul (joki)|Kabuljoen]] rannalla joen kolmion muotoisessa jokilaaksossa noin 1&nbsp;800 metrin korkeudella merenpinnasta. Kaupungin nykyinen ydinkeskusta on kohti itää [[Indus|Indukseen]] [[Pakistan]]in puolella laskevan Kabuljoen pohjoisrannalla.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Kabul | Nimeke = Kabul | Tekijä = Jolyon Leslie | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 4.4.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 85:
Kabulissa vallitsee kuiva [[mannerilmasto]]. Kesät ovat kuivia, mutta [[monsuuni]]sateet saavuttavat alueen elokuisin. Sadetta saadaan kevääseen saakka. Talvisin saattaa esiintyä runsasta lumisadetta. Kesäisin keskilämpötila on noin 32 °C. Ero päivä- ja yölämpötilojen välillä voi olla jopa 20 °C. Talvisin keskilämpötila on −5 °C.<ref name="brit" />
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Afghan fort (60 of 69).jpg|thumb|vasen|[[Bala Hisar (Kabul)|Bala Hisarin]]in linnoitus.]]
=== Varhainen historia ===
Kabulin historiaa on leimannut pitkään sen strateginen sijainti Kabuljoen laaksossa. Laakson hallinta on ollut tärkeää sen hedelmällisen maatalousalueen valvonnan ja alueen läpi kulkevien kauppareittien valvomisen ja verottamisen kannalta.<ref>Sergejeff 2011, s. 18</ref> Viittauksia asutukseen alueella on jo [[hindulaisuus|hindulaisessa]] uskonnollisten tekstien kokoelma [[Rigveda]]ssa 1500-luvun paikkeilta ennen ajanlaskun alkua.<ref name="brit" /> Myöhemmin alueella vaikutti useita voimatekijöitä, kuten [[kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta]], [[Kušan-valtakunta|kušanat]], [[khioniitit]] ja [[hefthaliitit]]. Alue oli yksi [[Gandhara]]laisen [[buddhalaisuus|buddhalaisuuden]] keskuksista. Buddhalaisuuden ajoista jäljelle on jäänyt esimerkiksi joitakin [[stupa|stupien]] raunioita eri puolilla Kabulin laaksoa. Buddhalaisuudesta alueella kirjoitti esimerkiksi [[kiina]]lainen buddhalainen matkailija [[Xuanzang]], joka mainitsee Kabulin nimellä ''Kao-fu''. Nimi lienee viitanut enneminkin koko laakson alueeseen, kuin mihinkään yksittäiseen kaupunkiin. Ajan myötä buddhalaisuuden merkitys väheni ja se menetti jalansijaa Intian suunnalta saapuvalle hindulaisuudelle.<ref name="islam">{{Kirjaviite | Tekijä = C. Edmund Bosworth | Nimeke = Historic Cities of the Islamic World | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 256–258 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Koninklijke Brill NV | Isbn =978-90-04-15388-2 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
=== Islam ===
[[Tiedosto:Babur's Grave - panoramio (1).jpg|thumb|[[Babur]]in hauta [[Bagh-e Babor]]in puistossa Kabulissa.]]
[[Islam]]in uskoiset [[arabit]] saapuivat Afganistanin lähistölle [[sasanidit|sasanidien]] [[Persia]]n kukistuttua 600-luvulla. Afganistanissa vaikuttaneen [[Zunbil]]-dynastian onnistui kuitenkin pitkään estää heidän etenemisensä kohti [[Hindukuš]]ia, vaikkakin Kabulin alueelle tehtiin ryöstöretkiä.<ref>Sergejeff 2011, s. 73–74</ref> [[Saffaridit|Saffaridien]] dynastian perustajan [[Ibn al-Laith]]in onnistui viimein kukistaa Zunbil-valtakunta [[Kandahar]]issa vuonna 865 käydyn taistelun jälkeen.<ref>Sergejeff 2011, s. 76–78</ref> Kabul vallattiin vuonna 870 ja muslimihistorioitsijat kirjoittivat Kabulin laaksosta viedyn sotasaaliina [[Aasiannorsu|norsuja]] ja pakanallisten jumaluuksien [[idoli|idoleja]] [[Bagdad]]iin.<ref name="islam" /> Vielä tuolloin varsinainen Kabulin kaupunki käsitti vain pienen muurein suoajunsuojatun alueen, jonka keskellä oli [[Bala Hisar (Kabul)|Bala Hisarin]]in linnoitus.<ref name="brit" /> Alueen islamisaatio etenkietenkin kärsi etenkin tulevien [[ghaznavidit|ghaznavidien]] kaudella, mutta alueen keskus oli [[Ghazni]]ssa ja sittemmin [[Firuzkuh]]issa. Kabulia pidettiin vielä tuolloin syrjäseutuna, josta kirjoitettiin suhteellisen harvoin.<ref name="islam" />
 
[[Tšingis-kaani]]n johtamat [[mongolivaltakunta|mongolit]] hävittivät Kabulia vuonna 1221. Kaupunki ei toipunut hävityksestä pitkään aikaan.<ref name="brit" /> Tutkimusmatkailija [[Ibn Battuta]] kirjoitti vuonna 1333 paikalla olleen vain pienen kylän, jonka ainut merkittävämpi maamerkki oli paikallisen [[suufilaisuus|suufilaisen]] pyhimyksen hauta.<ref name="islam" /> Kaupunki alkoi toipua vasta sen vuonna 1398 vallanneen [[Timur Lenk]]in seuraajien eli [[timuridit|timurideintimuridien]] kausilla.<ref name="brit" /> Timuridien valtakunnan hajottua useisiin eri osiin Kabulia halltisivathallitsivat timuridien alaisesta kuvernööristä polveutuva [[rghunidit|arghunidien]] hallitsijasuku. Vuonna 1504 kaupungin valloitti Timurista polveutuva [[Ferghana]]n ruhtinas [[Babur]], joka teki Kabulista tukikohtansa alueella. Kaupungissa aloitettiin suuria rakennushankkeita ja hallitsija tuki kulttuuria. Kabulista alkoi viimein muodostua Hindukušin alueen tärkein kaupunkikeskus. Babur jatkoi edelleen valloituksiaan Kabulin jälkeen Pohjois-Intiaan luoden [[Suurmogulien valtakunta|Suurmogulien valtakunnan]]. Hänen hautansa sijaitsee Kabulissa.<ref>Sergejeff 2011, s. 125–127</ref>
 
=== Asema pääkaupunkina ===
[[Tiedosto:Defense.gov photo essay 110604-D-XH843-036.jpg|thumb|vasen|Nykyinen presidentinpalatsi eli [[Arg (Kabul)|Arg]].]]
Vuonna 1738 Kabulin valloitti Persian hallitsija [[Nadir Šah]]. Hänen kuolemansa jälkeen valtaan nousi nykyisen Afganistanin esimuodon [[Dorrani-valtakunta|Dorrani-valtakunnan]] perustaja [[Ahmad Šah Dorrani]], jonka poika [[Timur Šah]] siirsi valtakunnan pääkaupungin Kandaharista Kabuliin. Kaupunki säilyi myös sittemmin Afganistanin valtakeskuksena.<ref name="islam" /> Pääkaupungin asukasluku oli sen siirron aikoihin noin 10&nbsp;000, mkutta sen asukasluku kasvoi yli 50&nbsp;000 seuraavien 20 vuoden aikana.<ref name="brit" /> [[Yhdistynyt kuningaskunta|Brittijoukot]] valtasivat Kabulin [[ensimmäinen afgaanisota|ensimmäisen afgaanisodan]] yhteydessä elokuussa 1839 tukeakseen omaa ehdokastaan AfanistaninAfganistanin valtaistuimelle. Vastarintaa tekevät afgaanit piirittivät kaupungin, jonka brittikomentaja teki lopulta kohtalokkaan päätöksen vetäytymisestä. Suurin osa vetäytyvää brittikolonaa tuhottiin näiden ollessa tavlisellatalvisella matkallaan tammikuussa 1842 Kabulista kohti [[Jalalabad]]ia. Tappio oli suuri nöyryytys, vaikka se ei varsinaisesti merkinnytkään koko sodan häviötä.<ref>Sergejeff 2011, s. 164–170</ref> Britit valtasivat Kabulin uudestaan [[toinen afgaanisota|toisen afgaanisodan]] aikana tammikuussa 1879. He nostivat jälleen tukemansa ehdokkaan valtaistuimelle ja tällä kertaa taas Kabulia piirittävien afaanienafgaanien rintama hajosi omiin sisäisiin ristiriitoihinsa. Lopulta britit poistuivat jättäen maan hallinnan tukemalleen [['Abd al-Rahman Khan]]ille.<ref>Sergejeff 2011, s. 179–183</ref> 'Abd al-Rahman Khan rakennutti nykyisen presidentinpalatsin (''[[Arg (Kabul)|Arg]]'') ja samalla Kabul alkoi laajentua Kabuljoen pohjoisrannan puolelle, jolla sen nykyinen keskusta sijaitsee.<ref name="brit" /> Kuningas [[Aman Allah Khan]] rakennutti 1920-luvulla uuden [[Dar al-Aman]]-nimisen hallintokeskuksen hieman Kabulin keskustasta lounaaseen.<ref>Sergejeff 2011, s. 219</ref> 1950-luvulle tultaessa kaupungin asukasluku oli jo noin 200&nbsp;000.<ref name="brit" />
 
=== Nykyaika ===
[[Tiedosto:Flickr - boellstiftung - Königspalast.jpg|thumb|Sodissa pahoin vaurioitunut [[Dar al-AmanAmanin palatsi]]-palatsi.]]
[[Afganistanin kommunistinen puolue|Afganistanin kommunistit]] nousivat valtaan Kabulissa 27. huhtikuuta 1978 alkaneen [[Saur-vallankumous|saur-vallankumouksen]] myötä presidentinpalatsilla käytyjen kiivaiden taistelujen jälkeen.<ref>Sergejeff 2011, s. 256</ref> Kabulin kommunistihallinto alkoi pian toteuttaa uudistuksia, joista monet osoittautuivat epäonnistuneiksi tai epäsuosituiksi. Kansa alkoi kapinoida ja keskushallinto menetti otteestaan laajoja alueita pääkaupungin ulkopuolella. Lopulta asiaan sekaantuivat [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] asevoimat, jotka ylittivät maiden vastaisen rajan 27. joulukuuta 1979.<ref>Sergejeff 2011, s. 260–262</ref> Seuranneen [[Afganistanin sota|Afganistanin sodan]] aikana maan maaseudulta muutti joukoittain asukkaita Kabuliin. Uudet tulijat asettuivat epävirallisille asuinalueille, jotka rakennettiin tavallisesti valtion maille ilman kunnolla toimivia palveluita.<ref name="brit" /> Neuvostojoukot lähtivät Afganistanista vuonna 1989 ja maan kommunistihallinto romahti lopullisesti vuonna 1992.<ref name="brit" /> Kommunistivallan jälkeen alkoi eri Neuvostoliitolle vastarintaa tehneiden ryhmittymien katkera kamppailu Kabulin omistuksesta. Pakolaiset mukaan lukien kaupungin asukasluku oli vähintään kaksi miljoonaa. Elintarvikkeista oli pulaa ja kaupungin sisällä käytiin ankaria taisteluja.<ref>Sergejeff 2011, s. 290–291</ref> Suuri osa kaupunkia raunioitui ja noin 25&nbsp;000 henkilöä sai surmansa.<ref name="brit" /> Viimein syyskuussa 1996 [[Molla Umar]]in johtaman [[Taliban]]-liikkeen taistelijat valtasivat Kabulin ja ajoivat [[Ahmad Šah Masud]]in joukot pohjoiseen.<ref>Sergejeff 2011, s. 297–298</ref>
 
Taliban-liikkeen voimavarat pahoin tuhoutuneen kaupungin korjaamiseksi olivat hyvin rajalliset ja kaupungin olot olivat surkeat.<ref name="brit" /> Maan Taliban-hallinto kukistui [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] johtamassa [[Afganistanin sota (2001–)|sodassa]] vuonna 2001. Itse Kabulin valtasivat Yhdysvaltojen kanssa liittoutuneet [[Pohjoisen liitto|Pohjoisen liiton]] taistelijat 13. marraskuuta 2001 ilman suurempaa vastarintaa.<ref>Sergejeff 2011, s. 313</ref> Sitten vuoden 2001 jälkeen Kabulin asuntojen ja kaupan kehittämiseen on tehty suuria sijoituksia. Kehitys ei ole kuitenkaan pysynyt täysin kaupuninkaupungin kasvun tasalla. Kabul on ollut yksi Aasian nopiemminnopeimmin kasvavista kaupunkialueista ja kasvu on keskittynyt etenkin köyhille esikaupunkialueille.<ref name="brit" />
 
Taliban valtasi Kabulin uudestaan 15. elokuuta 2021 maan hallinnon romahdettua ja presidentin paettua maasta. Kabul oli kesällä 2021 alkaneen talibanin offensiivin viimeinen hallituksen käsissä ollut kaupunki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-58223231 | Nimeke = Afghanistan conflict: Kabul falls to Taliban as president flees | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 16.8.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Yhdysvallat hallitsi vielä jonkin aikaa Kabulin lentoasemaa, jonka kautta järjestettiin evakuointilentoja. Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot poistuivat lentoaseman kautta 31. elokuuta 2021.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-58390085 | Nimeke = Afghanistan: Last US military flight departs ending America's longest war | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 31.8.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Nähtävyydet ==
Kabulin turvallisuustilanne on vaikea Talibanin terrori-iskujen johdosta, ja turistit välttävät sitä, mutta siellä on kuitenkin eräitä huomattavia historiallisia nähtävyyksiä. Darul Aman -palatsi rakennettiin 1920-luvulla kuningas Aman Allah Khanille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.bbc.com/news/world-asia-36411910|nimeke=Reconstruction of ruined Darul Aman palace begins in Kabul|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Se ei ole enää käytössä, vaan raunioina monien taistelujen jäljiltä. Palatsin kunnostustyöt ovat silti alkaneet. Rakennuksen lähellä on [[Afganistanin Kansallismuseokansallismuseo]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.nationalmuseum.af/|nimeke=National Museum of Afghanistan|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=|arkisto=https://web.archive.org/web/20150905083900/http://www.nationalmuseum.af/|arkistoitu=5.9.2015}}</ref> Suurmogulien-dynastian hautapaikaksi on perustettu 1500-luvulla Baburin[[Bagh-e puutarhaBabor]] -puisto, jota on kunnostettu viime vuosina. Se on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://whc.unesco.org/en/tentativelists/5469/|nimeke=Bagh-e Babur, Unesco Tentative list|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Kabulin ja samalla Afganistanin suurin moskeija on vuonna 2012 avattu Abdul Rahmanin moskeija, joka on rakennettu perinteiseen islamilaiseen tyyliin. Siinä on kaksi minareettia ja 20 kupolia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.gpsmycity.com/attractions/abdul-rahman-mosque-54628.html|nimeke=GPSmyCity: Abdul Rahman Mosque|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
 
== Liikenne ==
[[Tiedosto:Flightline at Kabul International Airport.jpeg|thumb|vasen|Lentokoneita [[Kabulin kansainvälinen lentoasema|Kabulin kansainvälisellä lentoasemalla]].]]
Kaupungissa toimii [[Kabulin kansainvälinen lentoasema]]. Se oli kahdeksan vuotta [[ISAF]]-joukkojen hallinnassa mutta siirtyi takaisin afganistanilaisille maaliskuussa 2010.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.isaf.natoreliefweb.int/enreport/article/isaf-releasesafghanistan/afghans-assume-control-of-kabul-airport.html | Nimeke = Afghans Assume Control of Kabul Airport] | Ajankohta = 25.3.2010 | Julkaisu = NATO ISAF | Viitattu = 11.2.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref> Sisäistä liikennettä hoidettiin 1980-luvulla [[johdinauto]]illa. Verkosto tuhoutui 1993, mutta sen korjaamista on suunniteltu.<ref>[{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20160312052917/http://e-ariana.com/ariana/eariana.nsf/allDocs/5A1EF38A3F7EC43087256DD90041F08B?OpenDocument | Arkistoitu = 12.3.2016 | Nimeke = Czech consortium to rebuild Kabul trolleybus network]. AFP| Ajankohta = 8.11.2003 | Julkaisu = An Ariana Media Publication | Viitattu = 11.2.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Väestö ==
[[Tiedosto:Bird Market Kabul.jpg|thumb|Torikauppaa kadulla.]]
Kabulin tai Afganistanin muiden kaupunkien väestöstä ei ole täysin luetettavia tilastotietoja. Eri lähteissä on esitetty eri arvioita, jotka saattavat poiketa esimerkiksi kaupunkiin kuuluvan alueen määrittelyn puolesta. [[Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelma]]n tekemän arvion mukaan kaupungin asukasluku oli vuonna 2015 alemman arvion mukaan 2&nbsp;970&nbsp;713 ja korkeamman 3&nbsp;564&nbsp;855.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://unhabitat.org/books/soac2015/ | Nimeke = State of Afghan Cities report 2015 (Volume-I English) | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = State of Cities – Regional Reports | Ajankohta = 2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = UN-Habitat | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kaupungin asukkaat koostuvat Afganistanin useista eri etnisistä ryhmistä. Suurimpia ryhmiä ovat [[tadžikit]] ja [[paštut]]. Pienempiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi [[hazarat]], [[uzbekit]] ja [[turkmeenit]]. Väestön valtaosa on [[islam|muslimeja]], mutta kaupungissa on myös pieni [[hindulaisuus|hindulainen]] ja [[sikhiläisyys|sikhiläinen]] vähemmistö.<ref name="brit" />
Rivi 122 ⟶ 124:
*{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Afganistanin historia – Silkkitietä kulttuurien risteykseen | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-219-4 | Kieli = {{en}} }}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}