Ero sivun ”Raja 1918” versioiden välillä

| kieli = [[Suomen kieli|Suomisuomi]], [[Ruotsin kieli|Ruotsiruotsi]], [[Saksan kieli|Saksasaksa]], [[Venäjän kieli|Venäjävenäjä]]

| budjetti = 2,1 milj. €<ref>http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=740 {{Wayback|1=http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=740 |päiväys=20061005091056 }}</ref>

| elonet = eksgdc1327584

'''''Raja 1918''''' on [[Suomen sisällissota|Suomen  sisällissodan]] jälkeiseen aikaan sijoittuva suomalainen elokuva, joka sai ensi-iltansa [[30. marraskuuta [[Elokuvavuosi 2007|2007]]. Sen ohjasi [[2007Lauri Törhönen]] ja käsikirjoituksen teki [[Aleksi Bardy]]. SeElokuva kertoo kapteeni Carl von Munckista, joka lähetetään keväällä [[1918]] [[Rajajoki|Rajajoen]] kylään. Siellä hänen tehtävänsä on perustamaanvalvoa Suomen ja [[Neuvosto-Venäjä|Neuvosto-Venäjän]] välistä rajaa. Elokuvan on ohjannut [[Lauri Törhönen]], ja sen käsikirjoituksen on tehnyt [[Jörn Donner]]in kirjoitusten pohjalta [[Aleksi Bardy]].

''Raja 1918'' julkaistiin [[DVD|DVD:nä]]:nä [[28. maaliskuuta]] [[2008]].

Kapteeni Carl von Munckin saapuessa [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvosto-Venäjä]]n raja-asemalle raja on tosiasiassa olemassa vasta paperilla: [[passi|passeja]] tai [[viisumi|viisumeita]] ei vielä tunneta ja paikallisväestö rajan molemmin puolin käyttää rajajoen ylittävää siltaa kuin mitä tahansa kylänraittia, eivätkä rajan molemmin puolin sukulaissuhteita omaavat kyläläiset, [[ laukkuryssä]]t ja sivutoimiset [[trokari]]t tahdo alkuun ottaa uskoakseen, että ikimuistoiset käytännöt todella olisivat muuttumassa. He eivät ole ainoita, joille Munckin on iskostettava muutoksen tarkoittavan totta: myös melkoinen osa raja-aseman väestä katsoisi vielä läpi sormien ihmisten ja tavaran jouhevaa liikkumista, etenkin kun se helpottaa heidän omaakin elämäänsä. Oman tunnelmaa kiristävän varjonsa rajan ylle heittää tuore sisällissota, jonka hävinneitä punaisia ei saisi päästää sen paremmin karkuun rajan taakse kuin sieltä takaisin [[Suomi|Suomeen]] soluttautumaankaan.

Munckin kansallismielinen paatos ja usko itseensä lain ja järjestyksen puhdaskilpisenä soturina sekä näistä kumpuava into toteuttaa tehtävänsä pilkuntarkasti ei jää huomaamatta kylän opettajattarelta neiti Linnulta, joka on myös periaatteen ihminen,. muttaHän kuitenkin määrittelee itsensä minkään värinmitään taakseväriä asettumattomaksitunnustamattomaksi [[humanismi|humanistiksi]], jonka ihannemaailmassa keinotekoiset rajat eivät kahlitsisi ihmisiä. Vaikka molemmat kokevat toistensa näkökulmat itselleen ärsyttävyyteen asti vieraiksi, he kuitenkin selvästi vaistoavat löytävänsä toisistaan vertaisensa sielun -– ja lisäksi fyysisesti vetovoimaisen miehen ja naisen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tahoillaan vapaa -: Munckilla on kaukana kotona kihlattu, josta hän kuitenkin pestin myötä yhä enemmän etääntyy,; Linnulla taas on asuntoonsa kätkettynä sulhasensa, haavoittunut punasoturi, jonka piilottelu asettaaaltistaa hänetkin kuolemanrangaistuksen uhan alleuhalle.

Muita keskeisiä hahmoja ovat Munckin lähin alainen, nuori ja vielä sisällissodan vihakuohuissa elävä, herkästi liipaisimeen tarttuva [[luutnantti]] Suutari, jonka ehdottomuus kauhistuttaa etenkin alkuvaiheessa Munckiakin; kunnon sotamies Svejkiä niin olemukseltaan kuin asenteeltaankin muistuttava rajaseutulais[[vääpeli]] Muranen,; sekä rajan toisella puolella päämajaansa pitävä vanhempi [[upseeri]] ja herrasmies, [[majuri]] Gentsch, joka koettaa yläluokkaisen arvonsa säilyttäen vielä hetken luovia historian virrassa, vaikka aavistaakin kohtalonsa hyytävän komissaarin silmälläpidon alaisena olevan vain ajan kysymys.

Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] [[pietarinsuomalaiset|työskennelleitä suomalaisia]] kuin venäläis[[aateli]]a, sivistyneistöä ja [[juutalaiset|juutalaisiakin]]. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kasaantumassa olevankehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton -: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden suhteenkannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja...

[[Luokka:Suomalaiset elokuvatsotadraamat]]

[[Luokka:SotaelokuvatSuomalaiset monikieliset elokuvat]]