Mirjam

Danish

Proper noun

Mirjam

1. (biblical) Miriam.
2. a female given name, also spelled Miriam.

---

Dutch

Alternative forms

• Miriam

Etymology

Borrowed from Biblical Hebrew מִרְיָם.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɪr.jɑm/

• Audio:

  (file)

• Hyphenation: Mir‧jam

Proper noun

Mirjam f

1. (biblical) Miriam.
2. a female given name, also spelled Miriam.

Related terms

• Maria
• Marie

---

Estonian

Etymology

From Hebrew מִרְיָם (Miryam).

Proper noun

Mirjam

1. (biblical) Miriam
2. a female given name from Hebrew, equivalent to English Miriam

---

Faroese

Proper noun

Mirjam f

1. a female given name

Usage notes

Matronymics

• son of Mirjam: Mirjamarson
• daughter of Mirjam: Mirjamardóttir

Declension

	Singular
	Indefinite
Nominative	Mirjam
Accusative	Mirjam
Dative	Mirjam
Genitive	Mirjamar

---

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmirjɑm/, [ˈmirjɑ̝m]
• Rhymes: -irjɑm
• Syllabification^(key): Mir‧jam

Proper noun

Mirjam

1. (biblical) Miriam.
   • 1933 Pyhä Raamattu 2 Moos. 15:20:

     Ja naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti vaskirummun käteensä, ja kaikki naiset seurasivat häntä vaskirumpuja lyöden ja karkeloiden.

     And Miriam the prophetess, the sister of Aaron, took a timbrel in her hand; and all the women went out after her with timbrels and with dances.(KJV Exodus 15:20)

2. a female given name.
   • 1898 Eino Leino, Mirjamin laulu (from the play Meiram):

     Kukka liityvi kukkahan,

     rukka liittyvi rukkahan.

     Mihinkä liityn ma Mirjam rukka,

     missä on Mirjamin kukka?

Declension

Inflection of Mirjam (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		Mirjam	Mirjamit
genitive		Mirjamin	Mirjamien
partitive		Mirjamia	Mirjameja
illative		Mirjamiin	Mirjameihin
		singular	plural
nominative		Mirjam	Mirjamit
accusative	nom.	Mirjam	Mirjamit
	gen.	Mirjamin
genitive		Mirjamin	Mirjamien
partitive		Mirjamia	Mirjameja
inessive		Mirjamissa	Mirjameissa
elative		Mirjamista	Mirjameista
illative		Mirjamiin	Mirjameihin
adessive		Mirjamilla	Mirjameilla
ablative		Mirjamilta	Mirjameilta
allative		Mirjamille	Mirjameille
essive		Mirjamina	Mirjameina
translative		Mirjamiksi	Mirjameiksi
abessive		Mirjamitta	Mirjameitta
instructive		—	Mirjamein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Mirjam (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Mirjamini Mirjamini accusative nom. Mirjamini Mirjamini gen. Mirjamini genitive Mirjamini Mirjamieni partitive Mirjamiani Mirjamejani inessive Mirjamissani Mirjameissani elative Mirjamistani Mirjameistani illative Mirjamiini Mirjameihini adessive Mirjamillani Mirjameillani ablative Mirjamiltani Mirjameiltani allative Mirjamilleni Mirjameilleni essive Mirjaminani Mirjameinani translative Mirjamikseni Mirjameikseni abessive Mirjamittani Mirjameittani instructive — — comitative — Mirjameineni second-person singular possessor singular plural nominative Mirjamisi Mirjamisi accusative nom. Mirjamisi Mirjamisi gen. Mirjamisi genitive Mirjamisi Mirjamiesi partitive Mirjamiasi Mirjamejasi inessive Mirjamissasi Mirjameissasi elative Mirjamistasi Mirjameistasi illative Mirjamiisi Mirjameihisi adessive Mirjamillasi Mirjameillasi ablative Mirjamiltasi Mirjameiltasi allative Mirjamillesi Mirjameillesi essive Mirjaminasi Mirjameinasi translative Mirjamiksesi Mirjameiksesi abessive Mirjamittasi Mirjameittasi instructive — — comitative — Mirjameinesi first-person plural possessor singular plural nominative Mirjamimme Mirjamimme accusative nom. Mirjamimme Mirjamimme gen. Mirjamimme genitive Mirjamimme Mirjamiemme partitive Mirjamiamme Mirjamejamme inessive Mirjamissamme Mirjameissamme elative Mirjamistamme Mirjameistamme illative Mirjamiimme Mirjameihimme adessive Mirjamillamme Mirjameillamme ablative Mirjamiltamme Mirjameiltamme allative Mirjamillemme Mirjameillemme essive Mirjaminamme Mirjameinamme translative Mirjamiksemme Mirjameiksemme abessive Mirjamittamme Mirjameittamme instructive — — comitative — Mirjameinemme second-person plural possessor singular plural nominative Mirjaminne Mirjaminne accusative nom. Mirjaminne Mirjaminne gen. Mirjaminne genitive Mirjaminne Mirjamienne partitive Mirjamianne Mirjamejanne inessive Mirjamissanne Mirjameissanne elative Mirjamistanne Mirjameistanne illative Mirjamiinne Mirjameihinne adessive Mirjamillanne Mirjameillanne ablative Mirjamiltanne Mirjameiltanne allative Mirjamillenne Mirjameillenne essive Mirjaminanne Mirjameinanne translative Mirjamiksenne Mirjameiksenne abessive Mirjamittanne Mirjameittanne instructive — — comitative — Mirjameinenne third-person possessor singular plural nominative Mirjaminsa Mirjaminsa accusative nom. Mirjaminsa Mirjaminsa gen. Mirjaminsa genitive Mirjaminsa Mirjamiensa partitive Mirjamiaan Mirjamiansa Mirjamejaan Mirjamejansa inessive Mirjamissaan Mirjamissansa Mirjameissaan Mirjameissansa elative Mirjamistaan Mirjamistansa Mirjameistaan Mirjameistansa illative Mirjamiinsa Mirjameihinsa adessive Mirjamillaan Mirjamillansa Mirjameillaan Mirjameillansa ablative Mirjamiltaan Mirjamiltansa Mirjameiltaan Mirjameiltansa allative Mirjamilleen Mirjamillensa Mirjameilleen Mirjameillensa essive Mirjaminaan Mirjaminansa Mirjameinaan Mirjameinansa translative Mirjamikseen Mirjamiksensa Mirjameikseen Mirjameiksensa abessive Mirjamittaan Mirjamittansa Mirjameittaan Mirjameittansa instructive — — comitative — Mirjameineen Mirjameinensa

Derived terms

• Mirjami
• Mirja

---

German

Alternative forms

• Miriam

Pronunciation

• Audio:

  (file)

Proper noun

Mirjam

1. (biblical) Miriam.
2. a female given name, more often spelled Miriam.

---

Norwegian

Proper noun

Mirjam

1. (biblical) Miriam.
2. a female given name, more often spelled Miriam.

---

Swedish

Proper noun

Mirjam c (genitive Mirjams)

1. (biblical) Miriam.
2. a female given name, also spelled Miriam.