kelta

See also: keltä, ķelta, and ķeltā

Esperanto

Etymology

From kelto (“Celt”) +‎ -a (adjectival suffix).

Pronunciation

• Audio:

  (file)

• IPA^(key): [ˈkelta]
• Rhymes: -elta
• Hyphenation: kel‧ta

Adjective

kelta (accusative singular keltan, plural keltaj, accusative plural keltajn)

1. Celtic

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *këlta, borrowed from Proto-Baltic *gilˀtos (compare Lithuanian geltas). May be a distant doublet of kulta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkeltɑ/, [ˈk̟e̞l̪t̪ɑ̝]
• Rhymes: -eltɑ
• Syllabification^(key): kel‧ta

Noun

kelta

1. yellow

   Synonym: keltainen (most common term)

Usage notes

Now primarily used in compounds rather than as an independent word.

Declension

Inflection of kelta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)
nominative		kelta	kellat
genitive		kellan	keltojen
partitive		keltaa	keltoja
illative		keltaan	keltoihin
		singular	plural
nominative		kelta	kellat
accusative	nom.	kelta	kellat
	gen.	kellan
genitive		kellan	keltojen keltain rare
partitive		keltaa	keltoja
inessive		kellassa	kelloissa
elative		kellasta	kelloista
illative		keltaan	keltoihin
adessive		kellalla	kelloilla
ablative		kellalta	kelloilta
allative		kellalle	kelloille
essive		keltana	keltoina
translative		kellaksi	kelloiksi
abessive		kellatta	kelloitta
instructive		—	kelloin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kelta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative keltani keltani accusative nom. keltani keltani gen. keltani genitive keltani keltojeni keltaini rare partitive keltaani keltojani inessive kellassani kelloissani elative kellastani kelloistani illative keltaani keltoihini adessive kellallani kelloillani ablative kellaltani kelloiltani allative kellalleni kelloilleni essive keltanani keltoinani translative kellakseni kelloikseni abessive kellattani kelloittani instructive — — comitative — keltoineni second-person singular possessor singular plural nominative keltasi keltasi accusative nom. keltasi keltasi gen. keltasi genitive keltasi keltojesi keltaisi rare partitive keltaasi keltojasi inessive kellassasi kelloissasi elative kellastasi kelloistasi illative keltaasi keltoihisi adessive kellallasi kelloillasi ablative kellaltasi kelloiltasi allative kellallesi kelloillesi essive keltanasi keltoinasi translative kellaksesi kelloiksesi abessive kellattasi kelloittasi instructive — — comitative — keltoinesi first-person plural possessor singular plural nominative keltamme keltamme accusative nom. keltamme keltamme gen. keltamme genitive keltamme keltojemme keltaimme rare partitive keltaamme keltojamme inessive kellassamme kelloissamme elative kellastamme kelloistamme illative keltaamme keltoihimme adessive kellallamme kelloillamme ablative kellaltamme kelloiltamme allative kellallemme kelloillemme essive keltanamme keltoinamme translative kellaksemme kelloiksemme abessive kellattamme kelloittamme instructive — — comitative — keltoinemme second-person plural possessor singular plural nominative keltanne keltanne accusative nom. keltanne keltanne gen. keltanne genitive keltanne keltojenne keltainne rare partitive keltaanne keltojanne inessive kellassanne kelloissanne elative kellastanne kelloistanne illative keltaanne keltoihinne adessive kellallanne kelloillanne ablative kellaltanne kelloiltanne allative kellallenne kelloillenne essive keltananne keltoinanne translative kellaksenne kelloiksenne abessive kellattanne kelloittanne instructive — — comitative — keltoinenne third-person possessor singular plural nominative keltansa keltansa accusative nom. keltansa keltansa gen. keltansa genitive keltansa keltojensa keltainsa rare partitive keltaansa keltojaan keltojansa inessive kellassaan kellassansa kelloissaan kelloissansa elative kellastaan kellastansa kelloistaan kelloistansa illative keltaansa keltoihinsa adessive kellallaan kellallansa kelloillaan kelloillansa ablative kellaltaan kellaltansa kelloiltaan kelloiltansa allative kellalleen kellallensa kelloilleen kelloillensa essive keltanaan keltanansa keltoinaan keltoinansa translative kellakseen kellaksensa kelloikseen kelloiksensa abessive kellattaan kellattansa kelloittaan kelloittansa instructive — — comitative — keltoineen keltoinensa

Derived terms

• kellahko
• kellahtua
• kellastaa
• kellata
• kellertää
• keltainen
• keltamo
• Keltanen
• keltano
• keltiäinen
• keltiö
• keltto
• keltuainen

 

compounds

• kadmiumkelta
• kellankirjava
• kellanpunainen
• kellanruskea
• kellanvalkoinen
• kellanvihreä
• kelta-arokerttu
• kelta-arosopuli
• kelta-asitti
• keltabarbi
• keltaevätonnikala
• keltahaarakas
• keltahampainen
• keltahapero
• keltahedelmälepakko
• keltahekko
• keltahelmipöllö
• keltahemppo
• keltahevoskastanja
• keltahuppuaratti
• keltahupputurpiaali
• keltaihoinen
• keltajalkakyyhky
• keltajalkalokki
• keltajalkaviklo
• keltajuova-aratti
• keltajuovamullo
• keltajuuri
• keltajuurikas
• keltajäkälä
• keltakatkero
• keltakaulaseppä
• keltakauluslaiskuri
• keltakerttu
• keltakerttuli
• keltakorvatukaani
• keltakotiloahven
• keltakulmatikka
• keltakulta
• keltakultamyyrä
• keltakultiainen
• keltakurkkutikka
• keltakurkkuvarpunen
• keltakurkkuvästäräkki
• keltakuume
• keltakärpässieni
• keltakääpiöahven
• keltalaikkuseppä
• keltalakkiseppä
• keltaleukaseppä
• keltalieko
• keltalimaseitikki
• keltalupiini
• keltalyhtytetra
• keltamalawinahven
• keltamarjakotinga
• keltamulta
• keltamusta
• keltamuurahainen
• Keltamäki
• keltanaamanapsija
• keltanaamataskurotta
• keltanapsija
• keltanarsissi
• keltaniittyperhonen
• keltaniska-amatsoni
• keltaniskatikka
• keltanokka
• keltanokkajakamari
• keltanokkakalastaja
• keltanokkakotinga
• keltanokkaliitäjä
• keltanokkanunna
• keltanokkatimali
• keltanokkatoko
• keltanuppiseitikki
• keltaolkaleikko
• keltaotsaseppä
• keltapassio
• keltapaviaani
• keltaperuna-ankeroinen
• keltaperäkerttuli
• keltaperätikka
• keltapetoyökkönen
• keltapoimulepakko
• keltaposkiseppä
• keltaposkitikka
• keltaposkitrogoni
• keltapussihämähäkki
• keltapyrstönapsija
• keltapyrstöpiikkimakrilli
• keltapääamatsoni
• keltapäähaukka
• keltapääkaijanen
• keltapääsirkku
• keltapäätanssija
• keltapäätimali
• keltaraitainen
• keltarauhanen
• keltarihmakala
• keltarillikerttuli
• keltarillinapsija
• keltarintakerttuli
• keltarintakyyhky
• keltarintatinami
• keltarintavireo
• keltarousku
• keltaroussi
• keltaruusu
• keltaräpylälepakko
• keltasara
• keltaselkäpuikkija
• keltaselkäsiiseli
• keltasieni
• keltasiipiaratti
• keltasiipilepakko
• keltasilmätikka
• keltasilmätrogoni
• keltasipuli
• keltasirkku
• keltasäieseitikki
• keltasäihkykolibri
• keltasäärinirppu
• keltatauti
• keltatiheikkötimali
• keltatikka
• keltatuppinokka
• keltatäplä
• keltatäplähapero
• keltatäplähiipijä
• keltavahvero
• keltavatsaelenia
• keltavatsakärppä
• keltavatsamurmeli
• keltavatsanapsija
• keltavatsatypäkkö
• keltavihreä
• keltaviiksitikka
• keltavuokko
• keltaväri
• keltavästäräkki
• kromikelta

 

Further reading

• “kelta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• Tekla, kelat, lekat, letka

Hungarian

Etymology

From Latin Celtae.

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈkɛltɒ]
• Hyphenation: kel‧ta
• Rhymes: -tɒ

Adjective

kelta (not comparable)

1. Celtic

Declension

Inflection (stem in long/high vowel, back harmony)
	singular	plural
nominative	kelta	kelták
accusative	keltát	keltákat
dative	keltának	keltáknak
instrumental	keltával	keltákkal
causal-final	keltáért	keltákért
translative	keltává	keltákká
terminative	keltáig	keltákig
essive-formal	keltaként	keltákként
essive-modal	keltául	—
inessive	keltában	keltákban
superessive	keltán	keltákon
adessive	keltánál	keltáknál
illative	keltába	keltákba
sublative	keltára	keltákra
allative	keltához	keltákhoz
elative	keltából	keltákból
delative	keltáról	keltákról
ablative	keltától	keltáktól
non-attributive possessive - singular	keltáé	keltáké
non-attributive possessive - plural	keltáéi	keltákéi

Noun

kelta (plural kelták)

1. Celtic

Declension

Inflection (stem in long/high vowel, back harmony)
	singular	plural
nominative	kelta	kelták
accusative	keltát	keltákat
dative	keltának	keltáknak
instrumental	keltával	keltákkal
causal-final	keltáért	keltákért
translative	keltává	keltákká
terminative	keltáig	keltákig
essive-formal	keltaként	keltákként
essive-modal	—	—
inessive	keltában	keltákban
superessive	keltán	keltákon
adessive	keltánál	keltáknál
illative	keltába	keltákba
sublative	keltára	keltákra
allative	keltához	keltákhoz
elative	keltából	keltákból
delative	keltáról	keltákról
ablative	keltától	keltáktól
non-attributive possessive - singular	keltáé	keltáké
non-attributive possessive - plural	keltáéi	keltákéi

Possessive forms of kelta
possessor	single possession	multiple possessions
1st person sing.	keltám	keltáim
2nd person sing.	keltád	keltáid
3rd person sing.	keltája	keltái
1st person plural	keltánk	keltáink
2nd person plural	keltátok	keltáitok
3rd person plural	keltájuk	keltáik

Further reading

• kelta in Bárczi, Géza and László Országh. A magyar nyelv értelmező szótára (“The Explanatory Dictionary of the Hungarian Language”, abbr.: ÉrtSz.). Budapest: Akadémiai Kiadó, 1959–1962. Fifth ed., 1992: →ISBN

Icelandic

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈcʰɛl̥ta/
• Rhymes: -ɛl̥ta

Noun

kelta f (genitive singular keltu, nominative plural keltur)

1. (anatomy) lap

Synonyms

• (lap): kjalta

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *këlta. Cognates include Finnish kelta and Estonian kold.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkeltɑ/, [ˈke̞ɫt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkeltɑ/, [ˈke̞ɫd̥ɑ]
• Rhymes: -elt, -eltɑ
• Hyphenation: kel‧ta

Noun

kelta

1. (in compounds) yellow

Declension

Declension of kelta (type 3/kana, lt-ll gradation)
	singular	plural
nominative	kelta	kellat
genitive	kellan	keltoin
partitive	keltaa	keltoja
illative	keltaa	keltoi
inessive	kellaas	kellois
elative	kellast	kelloist
allative	kellalle	kelloille
adessive	kellaal	kelloil
ablative	kellalt	kelloilt
translative	kellaks	kelloiks
essive	keltanna, keltaan	keltoinna, keltoin
exessive1)	keltant	keltoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• kellankarvalliin
• kellastua
• keltacirkkulain
• keltain
• keltakukka
• keltarinta
• keltatauti
• keltavästö
• keltulain

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 151